maanantai 30. syyskuuta 2024

1. Moos. 28:17 (Mikkelinp. 1. vsk 1.lk)

 ”Kuinka pelottavan pyhä tämä paikka onkaan! Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti.”

 

Missä on Taivas? Sanan arkipäiväisessä käytössä se on mittaamaton avaruus yläpuolellamme - tai itseasiassa ympärillämme. Uskonnollisessa kielenkäytössä se on paikka, jossa on Jumalan valtaistuin, jossa Poika istuu Isän "oikealla puolella" ja jossa enkelit kumartavat Jumalaa. Siellä ovat toivomme mukaan myös perille päässeet pyhät, rakkaamme. 

Teologiassa taivas voidaan kuvata sinä todellisuutena, joka rajoittaa maallista olemassaoloamme. Emme voi käsittää emmekä tavoittaa Taivasta. Voimme vain uskoa sen olemassaoloon sen perusteella, mitä Raamatusta luemme. Taivas tässä mielessä ei ole mikään paikka avaruudessa, jonne voisimme hypernopealla avaruusaluksella matkustaa.

Raamattu ei kuitenkaan opeta, että Taivas olisi täysin tästä ajan ja avaruuden todellisuudesta erillinen asia. Taivas tulee maan päälle useaan otteeseen. Sillä on "paikka". Jaakob näki taivaan portin karussa yöpymispaikassaan, jossa ei ulkoisesti ollut mitään ihmeellistä. Israelin uskonnossa sanotaan samaan hengenvetoon "Herra on pyhässä temppelissään, hänen valtaistuimensa on taivaassa." (Ps.11:4) Toisin sanoen, Jumala on sekä maan päällä että taivaassa. Akateemisesti asia voidaan ilmaista niin, että ikuinen ja näkymätön Taivas ottaa itselleen lokaalisuuden. Kristillisessä kirkossa sakramentti on nimenomaan paikka, jossa taivas on todellisesti läsnä, eikä vain niin että sitä ajatellaan tai siihen uskotaan. Taivas koskettaa maata. Taivas ei ole tietenkään sakramentissa niin, että sakramentti rajoittaisi taivaan tiettyyn paikkaan ja tapahtumaan. Mutta todellista se on.

Mielikuva siitä, että taivas on joku paikka, jonne meidän pitää siirtyä, on niin vahva, että tarvitsemme toisenlaisen ajatuksen taivaasta. Amerikkalainen systemaatikko Robert Jenson opettaa, että taivas on luomakunnan tulevaisuus. Kun Jaakob tai joku muu Raamatun henkilö näkee "taivaiden aukeavan", hän kohtaa Jumalan ja hänen enkelinsä, jotka lähestyvät meitä tulevaisuudesta. Ei mikään ihme, että Raamatun eniten tulevaisuudesta puhuva kirja, Ilmestyskirja, on jatkuvaa enkelien kavalkadia. Kun pelkäämme tulevaisuutta, muistakaamme, että Jumala on jo siellä!

(Lähde: Robert W. Jenson: Systematic Theology. Volume two: The Works of God. 117-127)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilm. 20:11-21:1 (Tuomiosunn. 3.vsk 2.lk)

Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Jumalan kirkkaus valaisee Viimeisen Tuomion. Mielikuva siitä on usein kuin...