Uusi luomus
Halveksia sitä mitä tämä maailma pitää arvossa, olla kiintymättä siihen mikä katoaa, nöyrtyä sydämensä pohjasta sekä Jumalan että lähimmäisen edessä, ottaa kärsivällisesti loukkauksia vastaan, ja noudattaa kärsivällisyyttä niin, ettei edes toivo kostoa sydämessään, antaa omastaan tarvitseville eikä haluta koskaan mitään toiselle kuuluvaa, rakastaa ystäviään Jumalan rakkaudella ja jopa vihollisiaan Jumalan tähden, itkeä lähimmäisensä onnettomuutta eikä koskaan iloita vihollisensa kuolemasta - sitä on uusi luomus, josta kansojen apostoli opettaa tarkkanäköisesti, kun hän sanoo toisille opetuslapsille: "Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!"
Vanhalle ihmiselle sen sijaan kuuluu tavoitella tämän maailman hyvää, rakastaa katoavia asioita niitä tavoitellen, ajatella itsestään suuria vailla kärsivällisyyttä niin, että murehtii toiselta saamiaan iskuja; ei antaa mitään tarvitseville, vaan haluta moninkertaistaa omaisuutensa toisten avulla, ei rakastaa ketään puhtaasti Jumalassa ja vastata vihamielisyyteen vihalla sekä iloita toisen vastoinkäymisestä. Nämä ovat vanhan ihmisen piirteitä, jotka juontuvat meissä olevasta turmeluksen juuresta.
Gregorius Suuri: Hom. Ez. 1, 10, 9-10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti