Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset
Jeesus suostui meidän sijastamme Jumalan vihan alaiseksi ja otti syyttömänä kantaakseen rangaistuksen, jonka me olemme synneillämme ansainneet. Näin Kristus sovitti koko ihmiskunnan synnit. Hän vuodatti verensä uhriksi jokaisen puolesta ja lunasti meidät vapaiksi. (Katekismus, luku 17)
Meidän puolestamme (pro nobis) on Kristuksen olemassaolon tapa. Puritaaninen spiritualiteetin klassikko, Thomas Wilcoxin "Kallis hunajan pisara" ilmaisee asian näin :
"Kun tahtoisit rukoilla, etkä voi, ja olet sen tähden masentunut, katso, kuinka Kristus rukoilee puolestasi käyttäen vaikutusvaltaansa Isään sinun hyväksesi. Jos olet levoton, katso Kristukseen, hän on sinun rauhasi, hän jätti taivaaseen mennessään sinulle rauhan, ja hän uudelleen ja uudelleen kehottaa sinua olemaan vähääkään murehtimatta, jotta se ei olisi esteenä uskollesi ja saamallesi lohdutukselle. Hän istuu nyt valtaistuimellaan hävitettyään ristillä - syvimmässä alennuksen tilassaan - kaiken sen, mikä saattaisi sinua vahingoittaa tai kiusata. Hän on kantanut sinun syntisi, murheesi, huolesi, kiusauksesi ja muun sellaisen ja on mennyt valmistamaan asuntoa sinulle."
Eksegeettisiä sormiharjoituksia, teologisia koeporauksia ja homileettisia polunpäitä Suomen ev.lut. kirkon Evankeliumikirjan raamatunteksteistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Luuk 10: 38-42 (16. su helluntaista, 2. vsk ev)
Se, mikä on tärkeää Marttaa ja Mariaa käsittelevä saarna Paul Tillichin kokoelmassa "The New Being" on otsikoitu “The ultimate con...
-
Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Uskokaa ilosanoma ja muuttakaa elämänne suunta! (UT2020) Lyhyeen jakeeseen mah...
-
Minä kiitän aina teidän tähtenne Jumalaani siitä armosta, joka teille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa. Tämä teksti soljuu helposti kor...
-
Syyrian kuninkaan sotaretket Israelia vastaan epäonnistuvat toistuvasti. Tiedustelu vuotaa. Omatkin joukot kertovat, että syynä on israelila...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti