Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee.
Eksegeettien mielestä psalmi kuvaa Jahven temppeliin saapumista, ja tämä toistuva jae on porteilla käytävää vuorolaulua.
"Nostakaa päänne, portit." Pään nostaminen on symbolinen ele rohkaistumiselle, iloitsemiselle. Jeesus rohkaisi viimeisistä ajoista puhuessaan opetuslapsia: "Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä." (Luuk 21:28)
"Avartukaa, ikiaikaiset ovet!" Sama verbi nāšā kuin porttien kohdalla (tosin nif'al-muodossa). Temppelin ovet ovat ikuisinta, pysyvintä ja muuttumattominta Israelin uskonnossa. Niidenkin tulee avartua. Ne eivät kykene käsittämään Jumalan suuruutta. Pyhyydestään ja suuruudestaan huolimatta nekin ovat vain väliaikaisia. Armonvälineistäkin voi tulla epäjuhmalia (vrt. Nehustan 2. Kun 18:4). On pystyttävä näkemään, että Jumala on suurempi kuin perinteemme ja uskomme.
"Kirkkauden kuningas tulee." "Tulee sellainen kuningas, jossa voimme kerskata ilman ylpeyttä. Hän on voittanut kuoleman portit ja avannut itselleen taivaat ja täyttänyt lupauksensa: iloitkaa, sillä minä olen voittanut maailman." (Augustinus: Enarr. in ps.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti