Se, miksi tämä on pääsiäisen tekstejä, johtuu varmasti siitä, että Jeesus itse puhui Joonan merkistä (Matt. 12:39-40). Joona oli kolme yötä ja päivää suuren kalan vatsassa. VT:n merkittävimpiä ylösnousemususkon tekstejä on kohdassa, jota Jaakko Heinimäki luonnehtii koomiseksi. Joonan rukous on imelä, naurettava, ottaen huomioon että hän on paossa Jumalaa. Sitä parempi meille. Häneen voin samaistua.
Ahdingossani minä kutsuin Herraa avuksi, ja hän vastaa minulll. Tuonelan kidasta minä huudan apua, ja sinä, Herra, kuulet ääneni.
"Huuda minua avuksi hädän päivänä" (Ps 50:15) on Jumalan käsky, ja lupaus kuuluu: "minä pelastan sinut." Vaikka olisinkin oikukas ja omahyväinen profeetta.
Sinä heitit minut syvyyteen, merten sydämeen, ja virta ympäröi minut. Sinun tyrskysi ja aaltosi vyöryivät ylitseni.
"Kaikki sinun tyrskysi ja aaltosi ovat vyöryneet ylitseni" (Ps. 42:8).
Minä ajattelin: 'Minut on sysätty pois sinun silmiesi edestä'. Kuitenkin minä yhä tähyilen pyhää temppeliäsi kohti.
Tässä on hyve nimeltä toivo. Vaikka Jumala on täysin poissaolevan ja hyljänneen oloinen, en voi olla rukoilematta.
Vedet nousivat kaulaani asti, syvyydet saartoivat minut, kaislat kietoutuivat päähäni, vuorten pohjiin minä vaivuin, vajosin syvyyksien maahan, sen salvat sulkeutuivat takanani ainiaaksi. Mutta sinä, Herra, minun Jumalani, nostit minut elävänä ylös haudasta.
Tässä kuvataan värikkäillä kielikuvill kuoleman kauhuja, vedet nousivat sieluun asti (usque ad animam). Ihminen on hävinnyt tyhjyyteen, olemattomuuteen, kenenkään näkymättömiin, ikuisesti. Mutta ei Jumalalta.
Ne jotka luottavat turhiin jumaliin, hylkäävät ja pettävät sinut.
ts. "hylkäävät armonantajansa", "armon, joka voisi olla heidän" (NIV). Se on juuri niin traagista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti