Ei ihminen elä ainoastaan leivästä
Tämä viisaus sisältyy kaikkiin ihmiskunnan suuriin traditioihin. Aineellinen hyvinvointi ei riitä ihmiselämän sisällöksi. Eikä tässä ole kysymys hyvinvoivan länsimaisen ihmisen etuoikeutetusta pohdinnasta. Kysykää vaikka niiltä, joiden on taisteltava joka leipäpalasta: onko se ihmisen arvoista elämää?
Raamattu puhuu sanan nälästä. Se on merkityksen, tarkoituksen ja kauneuden nälkää. "Ilman kauneutta ihminen ei elä sekuntiakaan", sanoi Edith Södergran. Miten matalamielistä onkaan tässä mielessä se, että lapsille ja nuorille ei pitäisi kertoa uskonnosta, jos heidän vanhempansa eivät ole uskonnollisia! Se on sama kuin että epämusikaalisten vanhempien lapsilta kiellettäisiin musiikki.
Me tarvitsemme kipeästi merkityksen palasia, "valoja pimeyksien reunoilla", kuten Apulanta laulaa. Me tarvitsemme viestejä siitä, että elämällä on tarkoitus - että kannattaa elää! Tulkoon tuo viesti sitten tieteen, taiteen, uskonnon tai filosofian kautta. Eläminen on enemmän kuin hengissäpysymistä. "Työläiset tarvitsevat enemmän runoutta kuin leipää" (Simone Weil)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti