Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.
Nikean uskontunnustus tunnustaa uskon kirkkoon, joka on "yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen". Apostolisuus kirkon keskeisenä ominaisuutena on ymmärretty tarkoittavan sitä, että kirkko tunnustaa sitä uskoa, jota apostolitkin tunnustivat ja että kirkossa on suora linja ja jatkuvuus apostolien aikaan asti. 1900-luvun loppupuolen suuri saksalainen teologi Wolfhart Pannenberg loihe lausumaan tästä näin:
"Ykseys apostolien kirkon kanssa ei tarkoita kirkon alkuaikojen olosuhteiden ja ajatusten säilömistä. On kysymys pysyvästä sitoutumisesta tehtävään, jonka täytyy edetä uusiin historiallisen kokemisen horisontteihin. Kirkko on aidolla tavalla apostolinen vain silloin, kun se missionaarisena kirkkona säilyttää valmiutensa muuttaa perittyjä ajattelu- ja elämäntapojaan ja uudistuu jatkuvasti omasta alkuperästään lähtien, ei mukautuakseen kulloiseenkin ajan henkeen, vaan voidakseen ilmaista jokaiselle uudelle aikakaudelle ja jokaiselle uudelle maailmantilanteelle Jumalan ilmoituksen eskatologisen totuuden Jeesuksessa Krituksessa sekä kriittisesti että vapauttavasti." (Systematische Theologie. Bd 3, 443)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti