sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Sir. 39:16–27, 32–35 (2. su loppiaisesta, apokryfi)

Minkä Herra on tehnyt, on kaikki perin hyvää.
Kaikki, mitä hän käskee, tapahtuu ajallaan.
Ei ole mieltä kysyä: "Mikä tämäkin on, ja mitä varten?"
Kaikki selittyy aikanaan. 

"Hyvä" on καλον, "kaunis", tai niin kuin vanha käännös sanoi, "ihana". Jumalan tekoja ei tässä tarkastella niiden sen perusteella, miten oikeudenmukaisilta tai reiluilta ne kussakin tilanteessa tuntuvat, vaan niiden syvemmän merkityksen valossa - merkityksen, joka monissa tapauksissa jää meille selittämättömäksi.

Mitä hän tahtoo, se hänen käskystään toteutuu,
hänen pelastustyölleen ei kukaan voi panna rajoja. 

Jumala tekee mitä huvittaa. Eudokia on käännetty esim. jouluevankeliumissa aiemmin "mielisuosioksi". Maailman luominen tuottaa Jumalalle mielihyvää. Samoin ihmisten pelastaminen, jolle tässä varoitetaan asettamasta rajoja. Helpostihan se rajojen vetäminen käy: rajoitetaan pelastus tiettyyn uskontoon, tunnustukseen, kirkkoon tai herätysliikkeeseen. Niin ei kuitenkaan pidä tehdä.

Hänen katseensa yltää yli aikojen alun ja lopun,
eikä mikään ole hänelle käsittämätöntä. 

Maailmankaikkeuden mittasuhteet, sen valovuodet ja vuosimiljardit, ovat meille käsittämättömiä, mutta eivät Jumalalle. Heprealainen Sirakin kirja kääntää katseemme makrokosmoksesta mikrokosmokseen, kun se sanoo: "Mikään ei ole hänelle liian pientä ja vähäarvoista, eikä mikään vaikeaa ja käsittämätöntä." Sekin on tarpeellinen muistutus. Älä väheksy pientä ja huomaamatonta.

Elämän lahjat, ruoka ja juoma, ovat siunaukseksi hyville ihmisille, mutta kääntyvät pahaksi synnintekijöille. Perikooppi jättää pois jakeet 28-31, joissa puhutaan rakeista, nälästä ja rutosta, joiden tarkoitus on olla jumalattomille rangaistuksena. Meidän on vaikea nykyään hyväksyä tällaista ajatusta. Mutta kuitenkin ajatus, jonka Sirak toistaa tässä jaksossa kolme kertaa, kuuluu:


Minkä Herra on tehnyt, on kaikki hyvää.
Ajallaan hän antaa kaiken tarvittavan.
Ei ole mieltä sanoa: "Tämä on huonompi kuin tuo."
Kaikki osoittautuu ajallaan hyödylliseksi.

Pieni ihminen (ja sellaisia me olemme kaikki) ei voi ymmärtää kaikkea sitä, mikä meitä kohtaa. Totta puhuen, kuka tahansa pystyy kertomaan tapahtumia, jotka asettavat puheen rakastavasta Taivaan Isästä epäilyksenalaiseksi, tarinoita, joita kuullessaan saarnamies pitää turpansa kiinni, jos hänellä on lainkaan häpyä. Elämä on kokemuksemme mukaan sekava vyyhti sinne tänne sinkoilevia langanpätkiä. Luojansa silmissä se on kuitenkin kaunis taideteos, täynnä syvää merkitystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ps. 43:5 (5. paastonajan sunn. psalmi)

Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani. Masentunut on h...