Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.
Miksi ruumis (σωμα) on käännetty "elämä"? Onko niin, että "ruumiinsa uhraaminen" vie ajatukset jotenkin sairaalloiseen suuntaan? Vai onko kysymys kristillisyytemme yleisestä vieraantumisesta ruumiista?
Sanat "järjellinen jumalanpalvelus" tulkitsee Melanchthon Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa näin:
"Järjellinen jumalanpalvelus tässä tarkoittaa jumalanpalvelusta, jossa Jumala ymmärretään ja käsitetään sydämessä, niin kuin tapahtuu jumalanpelon ja Jumalaan luottamisen tunteissa. Se ei siis ole vastakohta vain leeviläiselle jumalanpalvelukselle, vaan myös sellaiseslle, jossa kuvitellaan uhrattavan tekoja pelkästään suorittamalla ne ex opere operato." (Tunnustuskirjat s. 224)
Huomaa, että järjellinen on näin ollen syvästi tunteellista! Tunne ei siis ole järjen vastakohta, vaan sisältyy siihen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti