Joulun synkin tarina kerrotaan Matteuksen evankeliumissa. Kun Herodes sai tietää, että Betlehemissä oli syntynyt juutalaisten kuningas, tämä pelkäsi vastasyntyneen uhkaavan oman dynastiansa valtaa. Herodes yritti huiputtaa itämaan tietäjät paljastamaan lapsen sijainnin. Tietäjät saivat kuitenkin unessa varoituksen Herodeksen pahoista aikeista ja palasivat salaa kotimaahansa kertomatta, mihin tähti oli heidät johdattanut.
Kun Herodes kuuli tästä, hän määräsi kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset Betlehemissä ja sen ympäristössä surmattavaksi. Dynastian valta oli turvattava hintaan mihin hyvänsä, tarvittaessa lasten verellä.
Tarina Betlehemin lastenmurhasta on elänyt länsimaisessa kulttuurissa kaksi vuosituhatta. Sen muistoksi 28. joulukuuta vietetään monissa maissa viattomien lasten päivää.
Suomalaisessa jouluperinteessä tarina on elänyt Tiernapoikien säkeessä, jossa Herodes käskee Knihtiä: ”tapa ja virtaan heitä kaikki kaksivuotiset poikalapset ja sitä nuoremmat, kunnes olet tavannut sen äsken syntyneen juutalaisten kuninkaan.”
Tarinan tarkoitus on korostaa Herodeksen pahuutta. Harva asia on moraalisesti yhtä yksiselitteinen kuin se, että lapsia ei saa vahingoittaa. Lapset ovat arvokkaita ja yhteisön tärkeimpiä tehtäviä on suojella lapsiaan.
Valitettavasti moraalinen toiminta on aina helpompaa teoriassa kuin käytännössä. Tämä on nähty suomalaisessa keskustelussa al-Holin leirin lapsista ja lasten äideistä.
Herodekselle yhden poikalapsen syntymä oli niin suuri uhka, että hän oli valmis uhraamaan koko joukon viattomia lapsia. Kaksituhatta vuotta myöhemmin me Suomessa olemme tilanteessa, jossa al-Holin leirin lasten hengen pelastaminen saattaa tarkoittaa, että lasten todennäköisesti radikalisoituneet äidit on myös tuotava Suomeen. Monille tämä hinta on liian korkea.
Toisin kuin Herodes, emme surmaa lapsia itse, mutta emme kovin innokkaasti ole pelastamassakaan. Ja toivomme että tämä aste-ero poistaa moraalisen ongelman.
Samalla, kun mietimme, mikä on oikein ja kuinka toimimme, kannattaa ehkä muistaa, että Herodeksen toimet eivät näyttäytyneet jälkipolville viisaana varovaisuutena. Pikemminkin Betlehemin lastensurmia on pidetty kertomuksena julmuudesta ja moraalittomuudesta.
(tietokirjailija Andrei Sergejeffin kolumni Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa joulun alla 2019)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti