lauantai 22. syyskuuta 2018

Ps. 119:97-104 (18. Su helluntaista, psalmi)

Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! 
Kaiken päivää minä sitä tutkin.

Lain rakastaminen on mahdotonta ilman uskoa, joka on Kaikkivaltiaan hallintaa sielun pyhäkön sisimmässä. Siitä tämä lakihurskauden psalmi sittenkin puhuu. Sillä miten on mahdollista tota die meditatio ts. miten rukoillaan lakkaamatta  (1. Tess. 5:17) ellei rakkaudessa .

  Sinun käskysi ovat alati ohjeenani, 
  ne tekevät minut vihollisiani viisaammaksi.

Vanha käännös : tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.  Ei kristitty ehkä pärjää ajankohtaisessa knoppitiedossa, mutta hänellä on sitä, mikä kestää ikuisesti ,sitten kun ajan muotifilosofia on historiallinen kuriositeetti.
Olen oppineempi kuin kaikki opettajani, 
kun tutkin sinun liittosi säädöksiä.
  Olen viisaampi kuin kansan vanhimmat, 
  kun noudatan sinun säädöksiäsi.

Joka rakkaudella tutkii Jumalan sanaa , ylittää ymmärryksellä kaiken teologisen oppineisuuden ja joka pistää sanan elämässään toteen ,on piispoja ja pappeja parempi .

Pahan poluille en jalallani astu, 
minä tahdon totella sinun sanaasi.
  Sinun päätöksistäsi en poikkea syrjään, 
  sillä sinulta minä olen oppini saanut.

"Sillä sinulta olen oppini saanut ". LXX quia tu legem posuisti mihi, olet pannut lakisi sydämeeni. Eihän se,muuten pelitä. 
Miten suloiset ovatkaan sinun sanasi! 
Ne maistuvat hunajaa makeammilta.

Näin voi sanoa vain se, jolle Jumalan armolliset Isän - tai Äidin - kasvot ovat paljastuneet.. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilm. 20:11-21:1 (Tuomiosunn. 3.vsk 2.lk)

Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Jumalan kirkkaus valaisee Viimeisen Tuomion. Mielikuva siitä on usein kuin...