Sinä olet suuri ja teet ihmetekoja. Sinä yksin olet Jumala.
Tämä on kuin otsikko sille, mitä on tulossa. Se käy ilmi seuraavassa:
Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi.
Paina sydämeeni syvälle pyhä pelko nimeäsi kohtaan.
Neuvoa tarvitaan siksi, että voisin kulkea tiellä (ut ambulem), ei siksi, että voisin esittää tiestä perusteltuja mielipiteitä. Jälkimmäisen virkkeen merkitystä sävyttävät heprean vokaalimerkit: jos luetaan יַהֵֶד , se on "tee sydämestäni yhtenäinen", kun taas יּהַדּtarkoittaa "iloitkoon sydämeni". Loppuosa on kuitenkin "että se pelkäisi nimeäsi."
Herra, minun Jumalani, sinua minä kiitän koko sydämestäni, iäti minä kunnioitan nimeäsi.
Vulgata käyttää sanoja confitebor ja glorificabo. Tunnustan ja ylistän.
Sinun hyvyytesi on suuri. Sinä nostat minut tuonelan syvyyksistä.
Ensinnäkin tässä sanotaan: sinun laupeutesi (חֶסֶד) on suuri minua kohtaan (עַלִי), ei siis noin yleisesti ottaen vaan juuri minua kohtaan. Sitten sanotaan, että Jumala pelastaa "helvetin helvetistä" tai äärimmäisestä helvetistä (de inferno extremo).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti