Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: 'Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.' En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.
Hoos. 6:6, johon tässä viitataan, on selvästi Matteukselle tärkeä, sillä hän toistaa sen myös 12:7, jossa Jeesus varoittaa erityisesti toisten tuomitsemisesta. Gerd Theissen kertoo, että tuo Hoosean kohta tuli tärkeäksi temppelin hävityksen jälkeisessä juutalaisuudessa, kun uhrien toimittaminen ei enää ollut mahdollista.
On merkille pantavaa, että Jeesuksen suussa tärkeimmäksi nousee nimenomaan "armahtavaisuus" (eleos), vaikka Hoosean käyttämä heprealainen sana hesed kääntyy myös "uskollisuus". Ja voisihan olla niin, että Herra viittaa Samuelin sanoihin Saulille: "Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, totteleminen on parempi kuin oinasten rasva." (1. Sam. 15:22)
Uskolllisuus ja kuuliaisuus ovat vain sellaisia asioita, että ne tuppaavat meidän ihmisten mielissä muodostumaan uskonnolliseksi pakkopaidaksi, muotiksi johon yritämme mahtua ja saada toisetkin mahtumaan. Siksi on niin tärkeää, että Jeesus vääntää rautalangasta sen, mitä uskollisuus Jumalalle lopulta tarkoittaa: armahtavaisuutta. Armahtavaisuus on Jumalalle ominaista, ja armahtavainen ihminen osoittaa tuntevansa Jumalan. Vähän niin kuin täydellisyys, jota Jeesus seuraajiltaan vaatii (Matt. 5:48) on Luuk.6:36:n mukaan herkeämätöntä kykyä antaa anteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti