Valitkaa. Vanhan testamentin profeetat olivat vakuuttuneita siitä, että ihminen kykenee itse valitsemaan. Onko se niin yksinkertaista? Paavali Room 7:ssa antoi ymmärtää, ettei asia ole ehkä ihan niin yksinkertainen: "En tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan." Augustinus kehitteli sittemmin Paavalin opetuksen pohjalta non posse non peccare - opin, jonka mukaan ihmisen nykytilassaan ei ole mahdollista olla tekemättä syntiä. ja Luther kiisti ihmisen tahdon vapauden kokonaan - ainakin Jumalaa koskevissa asioissa. Ihmisen valinnanvapauden epäileminen ei rajoitu teologiaan. Freud kertoo ihmisille, että että ihminen on vain impulssikimppu, jota alitajunta vie kuin litran mittaa. Yhtä kaikki, Raamattu kunnioittaa ihmistä valitsemaan kykenevänä, moraalisesti vastuullisena olentona. Siksi hänen valinnoillaan on väliä.
Rakastakaa Herraa. Rakkaus on suurinta mitä ihmisessä on. Jumala on suurin mitä on. Tähän rakkauteen kuuluu kaksi puolta: "Totelkaa häntä" tarkoittaa Jumalan ajattelemista kaikissa jokapäiväisissä elämän valinnoissa. Jos Jumala on olemassa, mikään ei ole merkityksetöntä tai turhaa. Uskollisuuden osoittamiseen paljastuu uusia tilaisuuksia joka hetki. "Pysykää hänelle uskollisina" on דָבְקָה, "roikkua, pitäytyä, tarrautua". Eli olla hellittämätön. Sanoissa voi nähdä myös "teologiset hyveet" järjestyksessä rakkaus-usko-toivo. Uskollisuutta on sekin, että vaikka näen, että niin sanottu kilvoitteluni on mennyt niin sanotusti reisille, en luovuta. En vaikka todennäköisesti menee huomennakin pieleen, kenties tavalla, jota en osaa edes ennakoita. Jos Jumala on olemassa, mikään ei ole turhaa tai toivotonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti