Matti Myllykosken mielestä hoosiannaa huutava väkijoukko on historiallisesti epäuskottava. Aasilla ratsastaminen ei ollut mitenkään tavatonta, eikä Jeesusta olisi sen perusteella tunnistettu Messiaaksi. Väkijoukon psykologinen käänne Pilatuksen palatsin pihalla on myös vaikeasti selitettävissä, samoin se, etteivät roomalaiset olisi huomanneet hoosianna-episodia. Myllykoski toteaa, että jo Luukas on huomannut tämän, kun hän sanoo, että Jeesusta tervehti opetuslasten joukko (j. 36-37) eikä Markuksen "monet".
Toisaalta Gerd Theissenin mukaan aasilla ratsastaminen oli Jeesuksen vastamielenosoitus, sotilaallista mahtia vastaan tehty rauhanomainen profeetallinen performanssi. Theissen epäilemättä näkee hoosiannassa ytimeltään historiallisen tapahtuman.
Olipa asia niin tai näin, sekä "liberaalin" että "konservatiivisen" raamatuntulkinnan on vaikeaa ymmärtää aasilla ratsastavan Messiaan näkyyn sisältyvä camp-huumorin näkökulma.
"Jos nämä olisivat hiljaa, niin kivet huutaisivat" löytyy vain Luukkaalta.
Eksegeettisiä sormiharjoituksia, teologisia koeporauksia ja homileettisia polunpäitä Suomen ev.lut. kirkon Evankeliumikirjan raamatunteksteistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Joh. 15:12-15 (4. su pääsiäisestä, 3.vsk ev)
Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että ant...
-
Gregorius Suuren joulusaarna Koska vietämme tänään, jos Herra suo, messua kolme kertaa, emme nyt puhu tästä evankeliumin kappaleesta pitkä...
-
Gregorius Suuren Evankeliumisaarna n:o 34. Mikkelinpäivänä 591, tekstinä Luuk 15 "kadonnut lammas" ja "kadonnut hop...
-
Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton, vailla vertaa Reformaation ihmiskäsitystä on sanottu pessimistiseksi. Sanotaan āmyös että p...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti