Matti Myllykosken mielestä hoosiannaa huutava väkijoukko on historiallisesti epäuskottava. Aasilla ratsastaminen ei ollut mitenkään tavatonta, eikä Jeesusta olisi sen perusteella tunnistettu Messiaaksi. Väkijoukon psykologinen käänne Pilatuksen palatsin pihalla on myös vaikeasti selitettävissä, samoin se, etteivät roomalaiset olisi huomanneet hoosianna-episodia. Myllykoski toteaa, että jo Luukas on huomannut tämän, kun hän sanoo, että Jeesusta tervehti opetuslasten joukko (j. 36-37) eikä Markuksen "monet".
Toisaalta Gerd Theissenin mukaan aasilla ratsastaminen oli Jeesuksen vastamielenosoitus, sotilaallista mahtia vastaan tehty rauhanomainen profeetallinen performanssi. Theissen epäilemättä näkee hoosiannassa ytimeltään historiallisen tapahtuman.
Olipa asia niin tai näin, sekä "liberaalin" että "konservatiivisen" raamatuntulkinnan on vaikeaa ymmärtää aasilla ratsastavan Messiaan näkyyn sisältyvä camp-huumorin näkökulma.
"Jos nämä olisivat hiljaa, niin kivet huutaisivat" löytyy vain Luukkaalta.
Eksegeettisiä sormiharjoituksia, teologisia koeporauksia ja homileettisia polunpäitä Suomen ev.lut. kirkon Evankeliumikirjan raamatunteksteistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ilm. 20:11-21:1 (Tuomiosunn. 3.vsk 2.lk)
Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Jumalan kirkkaus valaisee Viimeisen Tuomion. Mielikuva siitä on usein kuin...
-
Ne kaksitoista olivat: Simon, jolle hän antoi nimen Pietari, Jaakob Sebedeuksen poika ja tämän veli Johannes, joille hän antoi nimen Boaner...
-
Gregorius Suuren joulusaarna Koska vietämme tänään, jos Herra suo, messua kolme kertaa, emme nyt puhu tästä evankeliumin kappaleesta pitkä...
-
Tämä raamatunkohta puhutti reformaatiossa nimen omaan Kristuksen inhimillisen ja jumalallisen luonnon suhteen näkökulmasta. "Raamattu ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti