Ikimuistoisista ajoista ei ole tietoon tullut,
ei korva ole kuullut, ei silmä nähnyt,
että olisi muuta jumalaa kuin sinä,
Jumalaa, joka auttaa
niitä, jotka häntä odottavat.
Tämä on ainoa kohta Raamatun kaanonissa, johon 1. Kor 2:9 saattaa viitata. Seuraavassa on siis esitetty jotain Jumalan ainutlaatuisuudesta.
Sinä olet etsinyt
niitä, jotka iloiten täyttäisivät tahtosi,
jotka sinua muistaen kulkisivat teitäsi.
"Jotka ilolla vanhurskautta tekevät" tarkoittaa, että Jumala tahtoo sydämemme, ei vain tekojamme. זכר on "muistaa", "mainita", "ylistää."
Mutta me teimme syntiä, ja sinä vihastuit,
me rikoimme sinun tahtoasi vastaan, ja sinä kätkit
kasvosi meiltä.
Vanha käännös:"niin on ollut ikiajoista asti-saammeko avun?". Synti - siinä on kohtalon, syyllisyyden ja rangaistuksen makua. Kirkkoisät vasta muotoilivat perisyntiopin, mutta tietoisuus syntymisestä syntiseen sukukuntaan on jo tässä, tritojesajalla. Vulgata sanoo toiveikkaasti et salvabimur, mutta LXX dia touto eplanethemen - "tämä eksytti meidät."
Kuin saastaa me olemme olleet,
kuin tahrainen riepu on koko meidän vanhurskautemme.
Me kaikki olemme kuin kuihtuneita lehtiä,
ja syyllisyytemme pyyhkäisee meidät pois kuin tuuli.
Vanhurskauttamme verrataan tässä kuukautisveren tahrimaan vaatteeseen (ei kauhean hyvä kuva nykyään). Väkeviä kuvia ihmisen tyhjyyden kokemuksesta, synnistä: pahat teot heittelevät meitä kuin tuuli.
Ei ole ketään, joka kutsuisi sinua avuksi, joka havahtuisi ja turvaisi sinuun. Sinä olet kätkenyt meiltä kasvosi ja jättänyt meidät pahojen tekojemme valtaan.
Taas tuo kaksinainen kokemus: ihmisten välinpitämättömyys Jumalaa kohtaan ja toisaalta Jumalan kääntyminen pois heitä kuuntelemasta. En kykene kääntymään Jumalan puoleen, eikä hän halua minun sitä tekevän.
Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme!Me olemme savea, sinä saven valaja,kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.Herra, älä ylen määrin vihastu meihin,älä loputtomiin muistele meidän pahoja tekojamme.Katso meitä. Kaikki me olemme sinun kansaasi.
Voi vedota vain Jumalaan itseensä, jopa "Jumalaan Jumalan takana" kun hän näyttää vain vihaiset kasvonsa, poissaolonsa. Vetoan siihen, että hän on minut luonut. Hän yksin voi minut pelastaa ja pyhittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti