perjantai 10. marraskuuta 2017

Fil. 1:6-11 (23. su helluntaista, 3.vsk 2.lk)

Luottavaista suvaitsevaisuutta!
Keskinäisen anteeksiantamisen henki, johon tänä sunnuntaina kehotetaan, sulkee sisäänsä myös suvaitsevaisuuden, vaikka se uskovaisilta tuppaa alituiseen unohtumaankin.
Paavali on ensinnäkin mutkattoman, jopa lapsellisen luottavainen siihen, että Jumala saattaa aloittamansa hyvän työn filippiläisissä loppuun. En usko että mikään filippiläisten käytöksessä oli herättänyt tätä luottamusta, vaan Kristus yksin. Paavali perustelee tätä sillä, että filippiläiset ovat hänen sydämessään ja he ovat osallisia samasta armosta kuin minä (lat. socios gaudii).
Paavali paljastaa tuntevansa Kristuksen σπλαγχνοις- rakkaudella, sillä joka järisyttää munaskuita. Näin hänessä puhuu itse Kristus, kun hän rukoilee, että rakkautemme kasvaisi en epignosei kai aisthesei, jonka voisi yrittää kääntää "järjessä ja tunteessa", mutta joka tapauksessa aisthesis (<estetiikka) on kristillisyydessä mukana.
Että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää on meille tänään, kristittyjen kesken ,todella tärkeää. Meidän toivotaan olevan puhtaita eli vilpittömiä ja päivänselviä sekä moitteettomia eli ei kenellekään loukkaukseksi. Hedelmän saa aikaan Jeesus Kristus. Näillä mennään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilm.20: 14-15 (Tuomiosunn. 3.vsk 2.lk)

Kuinka Iisak Niniveläinen tyhjentää helvetin?  Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, hei...