Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.
Taustana on Ps. 90:4, jonka pointti on siinä, miten tuhat vuottakin on Jumalan edessä silmänräpäys. 2 Piet lisää, että ajatus toimii myös toisinpäin. Kristillisessä apokalyptiikassa on kehitelty ajatusta "vuosiviikkojen" suhteen (Dan 9:20-27 innoittamana) niin, että luomisesta (joka piispa Ussherin laskujen mukaan tapahtui 4004 eKr) kuluu 6000 vuotta siihen kun "sapatinlepo" koittaa. Eli siis näillä näppäimillä. Tämä ei ole tekstin intention mukainen tulkinta.
Sen sijaan tekstin intentio on sanoa "hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät" Jumalan tahto on, että kaikki pelastuisivat (1.Tim.2:4). Myös se, että hän ei anna tuomionsa tulla kaikella voimallaan on Viis. 12:10 mukaan Jumalan laupeutta. Eksegeettien mukaan tämä kohta kertoo varhaisten kristittyjen yrityksestä selittää viivästynyt paruusia. Jeesuksen paluun viivästyminen opetti tuntemaan Jumalan uudella tavalla. Tämä Uuden testamentin nuorin kirjoitus todistaa siitä.
Herran päivä tulee kuin varas.
Matt 24:43 Jeesus rinnastaa valvomisen siihen, että jos isäntä tietäisi, milloin varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi taloonsa murtautua. 1. Tess. 5:2 sanoo sitten suoraan, että Herran päivä tulee niin kuin varas yöllä.
Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. 2 Piet lisää tehosteita Ilm 20:11:een jossa vain todetaan että "taivas ja maa pakenevat" Jumalan edestä.
Monitulkintainen näyttää olevan lause "paljastuu maa ja kaikki mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan." Näin Nestlen korpustekstin sanan eurethesetai "paljastuu" mukaan. Mutta jos se onkin katakaesetai "palaa", afanisthesontai "hävitetään" tai krithesetai "tuomitaan", se on vähän toinen juttu. Ja se, tarkoitetaankon tässä "maan tekoja" vai ihmisen maan päällä tekemiä tekoja, ei ole myöskään ihan selvää.
Apokalyptisten visioiden jälkeen palataan siihen, mitä tämä merkitsee tässä ja nyt: jos odotamme uutta maailmaa, jossa vanhurskaus vallitsee, pyrkikää silloin osoittautumaan nuhteettomiksi Jumalan edessä. Se puolestaan on Jumalan tekoa: Hänellä on "voima varjella teidät lankeamasta ja riemun vallitessa asettaa teidät tahrattomina kirkkautensa eteen" (Juud. 24) Siksi evankeliumikirja päättää perikoopin jakeeseen 18: Kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Niin kuin Melanchthon opettaa: "Mitä muuta Kristuksen tunteminen on kuin sitä, että tunnetaan hänen hyvät tekonsa, hänen lupauksensa, jotka hän evankeliumin välityksellä on levittänyt koko maailmaan. Näiden hyvien tekojen tunteminen taas on itse asiassa Kristukseen uskomista, sen uskomista, että Jumala varmasti täyttää, minkä on Kristuksen tähden luvannut." (Apol IV,101)
Eksegeettisiä sormiharjoituksia, teologisia koeporauksia ja homileettisia polunpäitä Suomen ev.lut. kirkon Evankeliumikirjan raamatunteksteistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ilm.20: 14-15 (Tuomiosunn. 3.vsk 2.lk)
Kuinka Iisak Niniveläinen tyhjentää helvetin? Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, hei...
-
Ne kaksitoista olivat: Simon, jolle hän antoi nimen Pietari, Jaakob Sebedeuksen poika ja tämän veli Johannes, joille hän antoi nimen Boaner...
-
Gregorius Suuren joulusaarna Koska vietämme tänään, jos Herra suo, messua kolme kertaa, emme nyt puhu tästä evankeliumin kappaleesta pitkä...
-
Tämän psalmin voi leikkiä näin: Ylistäkää Herraa, te jotka olette taivaassa. [ylistys] Ylistäkää häntä korkeuksissa! [yhdellä kädellä heilu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti