"Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi, jonka synnit on pyyhitty pois."
Anteeksianto, Jumalan anteeksianto, on juuri tätä: synnit pyyhitään pois, salataan (absconditum), joten niitä ei enää ole. Jumala ei ota puhetta niistä kuuleviin korviinsa.
"Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään ja jonka sydämessä ei ole vilppiä."
Termi "imputatio" liittyy sekä syntiin että vanhurskauteen. Pitääkö Jumala meitä syntisinä vai ei? Se ratkaisee. Vanhurskauden antropologinen dispositio on tässä vilpittömyys. Vilppi (namija') voi käyttää Jumalan armoa syntisten mielitekojensa peittona, vilpitön ei, sillä armo on elämän perusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti