Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin.
Jeesus riistää rukoukselta kaiken ulkoisen motivaation. Kaikki rukouskokoukset ovat tämän kohdan valossaa kyseenalaisia, samoin kaikenlainen julkinen uskonnonharjoitus. Rukous ei ole uskonnollinen teko, saati manifestaatio.
Teidän Isänne tietää kyllä mitä te tarvitsette.
Jeesus riisuu rukoukselt myös kaiken minäkeskeisen tarveperustan. Ei Jumala tarvitse meidän rukoustamme voidakseen vastata meille, antaakseen mitä tarvitsemme.
Kun Jeesus on poistanut kaiken inhimillisen motivaation rukoukselta, hän opettaa meille rukouksen, jossa ei ole mitään spesifisti kristillistä. Kuten kommentaattorit (mm. Pinchas Lapide) kertovat, se on ihan rabbiininen rukous - eikä muslimikaan siihen varmasti pahastuisi (Isä-nimityksestä en ole ihan varma). Rukouksen alkupuoli ohjaa meitä keskittymään täysin Jumalan nimeen, valtakuntaan ja tahtoon. Itsellemme emme pyydä voimaa emmekä vanhurskautta vaan sitä mitä elääksemme tarvitsemme. Ei siis tarvitse kehittää hurskaita pyyntöjä. Suljemme rukoukseen myös toisemme anteeksiantoa tarvitsevina ihmisinä ja tunnustamme tarvitsevamme varjelusta sekä ulkoa että sisältä tulevaa pahuutta vastaan. Voima ja valta ja kunnia on yksin Jumalan!
Eksegeettisiä sormiharjoituksia, teologisia koeporauksia ja homileettisia polunpäitä Suomen ev.lut. kirkon Evankeliumikirjan raamatunteksteistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Joh. 15:12-15 (4. su pääsiäisestä, 3.vsk ev)
Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että ant...
-
Gregorius Suuren joulusaarna Koska vietämme tänään, jos Herra suo, messua kolme kertaa, emme nyt puhu tästä evankeliumin kappaleesta pitkä...
-
Gregorius Suuren Evankeliumisaarna n:o 34. Mikkelinpäivänä 591, tekstinä Luuk 15 "kadonnut lammas" ja "kadonnut hop...
-
Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton, vailla vertaa Reformaation ihmiskäsitystä on sanottu pessimistiseksi. Sanotaan āmyös että p...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti