tiistai 21. maaliskuuta 2017

2. Moos. 16:15-19 (4. paastonajan sunn. 2.vsk 1.lk)

Mannalle tyypillisiä piirteitä: se on outoa - sen nimikin tulee kysymyksestä "mitä tämä on?" Jumala ruokkii omituisilla tavoilla erämaassa: israelilaisetkin palasivat normaaliin ruokavalioon asutulla seudulla (j. 35). Poikkeusaikaan ei ole siis tarkoitus jäädä, mutta se on syytä muistaa: Mooses käski säilyttää yhden mitallisen mannaa muistoksi (j.32-34).
Manna ei ollut "nollasummapeliä", jossa toisen runsaus merkitsisi toisen niukkuutta. Jokainen sai mitä tarvitsi. Tämän Paavali nosti kristittyjen keskinäisen avustamisen malliksi (2. Kor. 8:13-15). Manna oli "päivä vain ja hetki kerrallansa": Ei varmisteta tulevaisuutta. Luotetaan siihen, että huominen pitää itsestään huolen. Sitten kun kansa oppi että manna pahenee, jos sen säilöö, Jumala koetteli vielä, uskaltavatko he luottaa siihen, että Jumala varjelee sapattia tässä asiassa, kun kuudentena päivänä voi kerätä kahta päivää varten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jes 61:1-3 (1. sunn loppiaisesta 2.vsk. 1.lk)

        Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaa...