maanantai 9. tammikuuta 2017

Ps 105:2-5,39-42 (2. sunn loppiaisesta, psalmi)

Laetetur cor quaerentium Dominum. Iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa. Että edes etsit,on jo voitto, vaikka et toivomaasi saisikaan. Niin opetti Augustinus De Trinitate- teoksessaan, että se joka haluaa oikeita asioita, on jo autuas, vaikkei haluamaansa saavuttaisi. Niin myös Kant opetti, että hyvä tahto on kuninkaallinen asia, vaikka se jostain kohtalon oikusta jäisi vaille täyttymystään. Usko on Jumalan työ minussa, vaikkei se olisikaan kuin ikävä jomotus mielen perukoilla.
Herra levitti pilven heidän verhokseen ja pani tulen valaisemaan yötä. Pilvi ja tuli ovat 2. Ms.13:n mukaan molemmat merkkinä, jonka mukaan voi kulkea sekä yöllä että päivällä. Tässä niille annetaan eri tehtävät: pilvi suojaa, se kätkee viholliselta, se peittää armottomalta paahteelta. Tulipatsas taas valaisee yön pimeydessä. Tätä on Jumala...
...ja ravitsi heidät taivaan leivällä. Kristitty voi tietysti ajatella mannaa erämaassa, Jussi Björlingiä laulamassa Panis angelicus tai sitten Kristusta: "Totisesti, totisesti: ei Mooses teille antanut taivaasta leipää, vaan todellista taivaan leipää antaa teille minun Isäni. Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän." (Joh. 6:32-33)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilm.20: 14-15 (Tuomiosunn. 3.vsk 2.lk)

Kuinka Iisak Niniveläinen tyhjentää helvetin?  Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, hei...