keskiviikko 1. helmikuuta 2017

4. Moos. 11:24-30 (5. sunn loppiaisesta, 2. vsk, 1.lk)

Tapahtuman taustalla on Mooseksen väsyminen ja turhautuminen johtajan paineessa. Jo 2. Ms. 18:ssa Mooses oli appensa neuvosta delegoinut johtamistyötä tuhannen-, sadan-, viidenkymmenen- ja kymmenenpäälliköiksi (armeijan organisaatiossa pataljoonan, komppanian, joukkueen ja ryhmänjohtajat). Nyt kun kansa valittaa, Mooses sanoo ettei hän jaksa enää. Niinpä Herra käskee häntä kokoamaan 70 luotettavaa miestä Israelin vanhimmista.
 "Herra laskeutui pilveen verhoutuneena ja puhui Moosekselle. Sitten hän siirsi Mooseksen saamaa henkeä näihin seitsemäänkymmeneen vanhimpaan, ja kun henki laskeutui heihin, he joutuivat profeetalliseen hurmokseen. Myöhemmin tätä ei heille enää tapahtunut."(25)
Kyrillos Jerusalemilainen selittää, että Henkeä ei jaeta, vaan että Henki jakaa lahjoja itse kullekin yhteiseksi hyödyksi (1. Kor. 12:7). "Joutua hurmoksiin" on nava, "profetoida", jonka etymologinen juuri on ekstaattisessa, ylitsevuotavassa tunteessa, vaikka profeetat pystyvät hallitsemaan henkilahjojaan (1. Kor. 14:32). Osa käännöksistä kääntää viimeisen lauseen päinvastoin, että nuo 70 "eivät lakanneet" olemasta hurmoksissa.
Epäjärjestystä herättivät miehet, joilla oli merkitykselliset nimet: Eldad ("jota Jumala rakastaa") ja Medad ("rakkaus"). He joutuivat hurmoksiin omia aikojaan. Heidät oli merkitty 70:n joukkoon mutta jostakin syystä he eivät olleet teltalla tapahtuman aikaan. Tästäkin joku raamatunnillittäjä on saanut aiheen saivarrella, että oliko teltalla 70 vai 68 miestä ja oliko näitä vanhimpia lopulta 72. Joosua esiintyy kertomuksessa järjestyksen ihmisenä. Siinä ei varmasti ole sinänsä mitään pahaa, kutsuttiinhan juuri Joosua Mooseksen työn jatkajaksi, joten Jumala on varmasti järjestyksen Jumala. Mooses kuitenkin sanoi Joosualle: älä nyt nipota. Ei haittaisi vaikka me profetoisimme kaikki.
Kyrillos Jerusalemilainen selittää oikean tuntuisesti, että Hengen lahjat ovat Jumalan omia, eikä ihminen siksi voi määrätä, että niitä saa esiintyä vain oikeauskoisten joukossa. Minun mielestäni Jumala väläyttää tässä tapauksessa avaraa ihmisrakkauttan (hetkeä ennen, kun hän sitten päästää kiukkunsa valloilleen.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilm. 20:11-21:1 (Tuomiosunn. 3.vsk 2.lk)

Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Jumalan kirkkaus valaisee Viimeisen Tuomion. Mielikuva siitä on usein kuin...