Te olette oppineet meiltä, miten teidän on elettävä ollaksenne Jumalalle mieleen, ja niinhän te elättekin. Mutta Herran Jeesuksen nimessä pyydämme ja kehotamme teitä pyrkimään yhä parempaan
Uskollisuus Jumalan sanalle ymmärretään valitettavan usein niin, että ei saa muuttaa piiruakaan siitä, miten ennen on uskottu. Kyse on aivan eri asiasta. 1900-luvun suuri katolinen teologi Hans Urs von Balthasar avaa asiaa näin:
"Jumalan sana voi vaatia minulta tänään jotain sellaista, mitä se ei vaatinut eilen. Se tarkoittaa, että mikäli aion kuulla tätä haastettta, minun pitää olla perusteellisesti avoin ja kuunteleva. Mikään suhde ei todellakaan ole läheisempi eikä enemmän olemisen juurilla kuin armon vastaanottajan ja armahtavan Jumalan välinen - pään ja ruumiin, rungon ja oksien. Mutta tämä olemisen tasolla oleva suhde, jota ennen kaikkea sakramentit meille välittävät, voi säilyä vain jos se on myös hengen tasolla t.s. jos sanan vapautta vastaa ihmisen puolelta valmius kuunnella, seurata ja hyväksyä. Ei ole kysymys vain 'moraalisesta elämästä' tai elämisestä 'kristillisten periaatteiden' mukaisesti. Olennaista on se hehkuva keskus, joka on kaiken moraalin sydän ja lähde ja jota ilman se pian kylmenisi ja vääristyisi farisealaisuudeksi. Elintärkeää on elävä kohtaaminen Jumalan kanssa, joka puhuu meille sanassaan, jonka silmät lävistävät ja puhdistavat meidät kuin tulenliekit (Ilm. 1:14), jonka käsky vaatii meiltä uutta kuuliaisuutta, joka opettaa meitä joka päivä niin kuin emme olisi vielä oppineet mitään ja jonka voima lähettää meidät uudestaan tehtäväämme maailmassa. (Das betrachtende Gebet)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti