Otan tämän tekstin selittäjäksi Johannes Brenzin, eteläsaksalaisen reformaattorin, joka joskus tuntui ymmärtävän Lutheriakin paremmin, mitä Luther tarkoitti. "Ensimmäisessä käskyssä ohjataan ihmisten sydänten affekteja ja kaikkia ihmisen sisäisiä voimia, että ne ajattelisivat todellisesta Jumalasta oikein, pelkäisivät Jumalaa oikein, todella uskoisivat Jumalaan ja tottelisivat hänen tahtoaan. Toisessa käskyssä kieli ja puhe ottavat ohjeensa Jumalalta . On mahdotonta, että kieli kertoisi Jumalasta hurskaasti ja oikein, jos sydän ei ajattele hurskaasti Jumalasta, pelkää häntä totuudessa ja todella luota häneen . On toki monia, jotka ajattelevat sydämessään toista kuin mitä he suullaan puhuvat. Mutta se on tekopyhyyttä, emmekä puhu nyt siitä, vaan sellaisesta puheesta, joka pitää yhtä sydämen kanssa ja on Jumalalle, Herrallemme mieluista", sanoo Brenz katekismusselityksessään.
Herää kysymys, miten 2. käskyä sitten noudatetaan. Ensimmäinen asia on se, että uskomme Kristukseen, joka on tämän käskyn täydellisesti täyttänyt. Uskosta seuraa kuuliaisuus -vaikka ei täydellinen - Jumalaa kohtaan.
Toinen asia on olla ahkera evankeliumin sanan kuulija. Pitää myös rukoilla :"Avaa minun huuleni, että suuni julistaa sinun kunniaasi. "Ps 51:17. Kolmanneksi on varjeltava itseään turhalta puheelta, kuten Brenz siteeraa pakanafilosofia : en ole koskaan katunut sitä että olen vaiennut, mutta kylläkin sitä, että olen puhunut . Lisäksi on pidättäydyttävä huonosta seurasta ja juopottelusta, Ef.5:18.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti