Olkaa kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. Niin maamieskin: kärsivällisesti hän odottaa maan kallista hedelmää kevään ja syksyn sadonkorjuuseen saakka. Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä.
Maamies odottaa kirjaimellisesti "varhaista ja myöhäistä sadetta", joista myöhäinen on keväinen ja tulee ennen sadonkorjuuta (näin Thayerin sanakirja). Herätyksestä on usein käytetty sateen vertauskuvaa. Tässä se tarkoittaa sitä, että Jumala tekee työtään, vaikka merkkejä ei siitä näy.
Älkää syytelkö toisianne, veljet, ettei teitä tuomittaisi. Tuomari seisoo jo ovella.
Syyteleminen on stenaxo, huokailla. Se kuuluu kristityn elämään: luomakunta huokaa (Rm 8) ja me huokailemme tässä majassamme (2. Kor 5), mutta toisiamme kohtaan meidän ei pidä olla tyytymättömiä. Kun kärsivällisyyttämme koetellaan, on suuri kiusaus ruveta syyttelemään toisia. Tämä on niin nähty. Tuomari on kuitenkin vain yksi.
Veljet, ottakaa vastoinkäymisten kestämisessä ja kärsivällisyydessä esikuvaksenne profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. Te olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja tiedätte, mihin tulokseen Herra antoi sen johtaa. Herra on laupias ja anteeksiantava.
Vastoinkäymisten kestävyys (kakopatheia) on ainoan kerran UT:ssa tässä kohtaa, "pahan kärsiminen." Ei ole syntaktisesti selvää, puhutaanko tässä Jobin tarinan päätöksestä, vai pitäisiko sanoa näin: Jobin tarinan olette kuulleet ja Herran lopun nähneet. Viimeinen lause on kuitenkin johtopäätös: Herra on polysplangkhnos (hapax) eli täynnä sääliä. Hyvä muistaa, ettei Job suinkaan kärsinyt stoalaisen tyynesti - kaikkea muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti