Muista, Jaakob, sinä minun palvelijani, muista, Israel, että minä olen sinut muovannut, sinä olet minun palvelijani. Sinä et minulta unohdu, Israel.
Minäkö Jumalan palvelija? Ja paskat. Jos tarkkailen vaellustani tai mitä olen saanut aikaan, en ole. Mutta Jumala palauttaa mieleeni perustavat lähtökohdat: minä olen sinut muovannut. יָצַר tarkoittaa taiteellista, suunnitelmallista ja huolellista tekemistä. Kyseessä ei ole siis mikään fiat vaan savenvalajan työ (vrt. laulu "Mestaripiirros"). Kun minä olen sinut erityisesti tehnyt ja tarkoittanut, niin sinä OLET minun palvelijani, siksi asia toistetaan. Tärkeintä on tietää, että hän ei sinua unohda (vaikka jotkut käsikirjoitukset mahdollistavat myös lukutavan: "Älä unohda minua, Israel") "Nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät." Gal 4:9. Miksi? Motivaation kertoo Jes 43:25.
Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi kuin pilven, sinun syntisi kuin pilviverhon. Palaa minun luokseni, minä olen lunastanut sinut vapaaksi.
Asianmukainen käännös on: "minä olen pyyhkinyt sinun..." Syntini ja rikkomukseni ovat yhtä epäolennaisia kuin sumupilvi maiseman yllä. Se kyllä peittää näkymän, mutta ei kuulu asiaan. Origenes käyttää kuvaa maalarista, joka tuhrii alkuperäisen taideteoksen. Jumala pyyhkii nuo värit pois, jotta hänen luomansa kuva pääsisi näkyviin. Lunastukseen perustuu kutsu palata Isän yhteyteen.
Riemuitkaa taivaat...
Jae 23 on Walter Brueggemanin mukaan koko jakson Jes 42-44 päätös. Sen kosminen personifikaatio on sukua psalmille 96:11-12. Lupaus ei ole vain se, että Herra on lunastanut Jaakobin, vaan myös se, että hän "kirkastaa itsensä Israelissa" eli iloitsee ja riemuitsee sinusta! "Riemuitkaa taivaat! Iloitse maa! Ratketkaa riemuun, te vuoret! Herra lohduttaa kansaansa, hän hoivaa köyhiä lapsiaan." (49:13)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti