Herralla on istuimensa taivaissa, ja hänen valtansa alla on kaikki maa.
Jumalan maailmaan kuuluu sekä näkyvä maa että näkymätön taivas. (vrt. Jes.66:1) Kun puhutaan enkeleistä, kannattaa muistaa, että "valtaistuimet" (thronoi) on myös enkelien laji: "Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten." (Kol. 1:16) Huomaa, että sanaa maa ei alkutekstissä esiinny, mutta hyvin se ajatukseen sopii.
Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te voimalliset sankarit, jotka hänen sanansa kuulette ja hänen käskynsä täytätte.
Enkeli,מַלְְאָךְ , on myös "airut", "profeetta" tai "pappi." Tässä on sanottu kaksi tärkeää asiaa siitä mitä "enkeliyteen" kuuluu: Enkelit kuulevat Jumalan äänen. Heidän ei tarvitse lukea Raamattua ja kilvoitella löytääkseen Jumalan tahdon. Tai isät sanovat kyllä, että he lukevat Raamattua, mutta eräänlaisena alituisesti päivittyvänä online-versiona. Toiseksi enkelit täyttävät Jumalan käskyn. Reaaliajassa. "Väkevät sankarit" viittaa enkelien ihmistä suurempaan voimaan.
Ylistäkää Herraa, te taivaan joukot, kaikki hänen palvelijansa jotka hänen tahtonsa täytätte.
Tässä ylistykseen enkelien kuoron rinnalle otetaan myös ihmiset: jokainen Herran palvelija, joka pyrkii tekemään Jumalan tahdon, on samaa taivaan joukkoa enkelien ja kaikkien pyhien kanssa, niin kuin prefaatiorukouksessa muistetaan.
Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa kaikkialla hänen valtakunnassaan. Ylistä Herraa, minun sieluni!
Nyt ylistykseen kutsutaan myös elollinen ja eloton luonto (universa opera eius). Kaikkialla hänen valtakunnassaan tarkoittaa kaikkialla. "Koko maailma on täynnä Jumalaa" (Angela Folignolainen) Ja Psalmi päättyy kuten alkaakin: ylistä Herraa, minun sieluni. Ihminen on ainutlaatuinen juuri ylistävänä olentona. Kivet ja kasvit ja eläimet eivät voi tietoisesti ylistää, enkelit puolestaan eivät voi olla ylistämättä. Ihminen voi kieltäytyä ylistämästä, ja toisaalta juuri hän voi ylistää yön sydämessä, kun Jumalasta ei näy jälkeäkään.
Eksegeettisiä sormiharjoituksia, teologisia koeporauksia ja homileettisia polunpäitä Suomen ev.lut. kirkon Evankeliumikirjan raamatunteksteistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tit. 2:11-14 (jouluyö, 2.lk)
Caesarius Arleslainen (470-542) kehottaa joulusaarnassaan kristittyjä valmistamaan Vapahtajalle sijan täynnä kärsivällisyyden hyveitä, seim...
-
Korkea ja Ylhäinen, hän, joka pysyy ikuisesti, jonka nimi on Pyhä, sanoo näin: - Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtu...
-
Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sy...
-
Minun elämäni Herra ja valtias, varjele minut toimettomuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen hengestä. Anna minulle, sinun p...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti