Israelissa oli monta leskeä Elian aikana, silloin kun taivas ei antanut vettä kolmeen ja puoleen vuoteen ja koko maahan tuli kova nälänhätä. Silti Eliaa ei lähetetty heidän luokseen, vaan Sidonin maahan, Sarpatissa asuvan leskivaimon luo. Samoin Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan Naaman, joka oli syyrialainen.
Aikalaiset ymmärsivät piikin israelilaisen kansan omahyväisyyttä kohtaan, ja nasaretilaiset repivät peliverkkarinsa, kun tämä liittyi jakeen 24 sanoihin: "kukaan ei ole profeetta omalla maallaan." Jeesus antoi ihmisten tekemille rajoille piut sekä paut. Ja jäseneduille kanssa.
Tämän ajan ihmiselle sanoma on ehkä toinen: Jumala ei ole apu- eikä ratkaisuautomaatti. Elian ajan lesket ja Elisan spitaaliset saivat pärjätä omillaan. Missä olet, Jumala? Onko kysymys vain merkki minun pienuudestani? Jumala parantaa ubi et quando visum est Deo.
Tai ajattele ihmistä, joka kertoo, että Jumala on parantanut hänet syövästä. Hienoa, sinä sanot, mutta kysyt: entä ne, jotka eivät parane, vaikka rukoilevat ja heidän puolestaan rukoillaan? Jumala ei ole luonnonlaki tai automaatti. (luulen että hän käyttää molempia). Hän koskettaa henkilökohtaisesti, johtaa minua tietä, joka on juuri minua varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti