Herra, minun Jumalani, on antanut minulle taitavan kielen, niin että voin sanalla rohkaista uupunutta.
לשון למוד on "oppineiden kieli" . Oppineisuuden ja älykkyyden olemassaolon tarkoitus on rohkaisu ja lohdutus. Jumala itse "virjoittaa väsyneen ja antaa heikolle voimaa" (Jes. 40:29, sama "uupunutta" ilmaiseva sana)
Aamu aamulta hän herättää minut, herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin.
Jumala herättää minut kuulemaan kuin maisterismies (Vulg.). Se puolestaan tarkoittaa että:
Herra avasi minun korvani, ja minä tottelin, en väistänyt tehtävääni.
Käännökseen pitäisi sisältää kolme aspektia: 1) en ollut tottelematon, 2) en kääntynyt pois, 3) en kulje takaperin.
Minä tarjosin selkäni lyötäväksi ja poskieni parran revittäväksi, en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä.
Tämä jae on piinaviikon profetia, ks. esim. Mark. 14:65.
Herra, minun Jumalani, auttaa minua, siksi en pelkää häväistystä. Olen kovettanut kasvoni piikiven kaltaisiksi. Minä tiedän, etten jää häpeääni.
Kasvojen kovettaminen ei tarkoita "kovikseksi" rupeamista, vaan hellittämätöntä päättäväisyyttä tehtävässään.
sillä hän on lähellä, hän [joka] osoittaa syyttömyyteni - kuka voisi minua syyttää! Asettukaamme siis käymään oikeutta. Tahtooko joku ajaa kannetta minua vastaan? Astukoon hän esiin! Herra, minun Jumalani, on minun auttajani. Kuka voisi osoittaa minut syylliseksi? Nuo kaikki häviävät kuin vaate, jonka koi syö.
"Kuka teistä voi osoittaa, että minä olen tehnyt syntiä." (Joh. 8:46)
Se teistä, joka pelkää Jumalaa, kuulkoon Herran palvelijan sanaa. Joka kulkee syvällä pimeydessä ilman valoa, luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaan.
Lohdullisinta mitä tiedän. Juuri sille, joka on pimeydessä, kuuluu käsky ja lupaus luottaa Jumalaan. Ei vasta sitten kun on päässyt sieltä pois tai tietää miten sieltä päästään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti