"Muistakaa, että olette Herralle, Jumalallenne, pyhitetty kansa."
Muistaminen on sikäli tärkeää, että ihminen on aina jollakin tavalla se, mikä luulee olevansa. Se, että luulee olevansa joku, on puolestaan vain luulottelua, ellei se perustu johonkin. Tässä tulee perustelu:
"Herra, teidän Jumalanne, valitsi teidät maailman kaikkien kansojen joukosta omaksi kansakseen."'Se, että Jumala on valinnut minut on suuren turvallisuuden lähde. Siitä voi toisaalta tulla myös sanoinkuvaamattoman röyhkeyden aihe. Siksi:
"Ei Herra siitä syystä mieltynyt teihin eikä valinnut teitä, että te olisitte kansana kaikkia muita kansoja suurempi - olettehan kaikista kansoista pienin."
Lukeekohan fundamentalisti tätä niin, että Israel on todella maailman pienin kansa, kun Raamattu kerran niin sanoo? Sanan suurempi kohdalle voi vaihtaa sanan parempi, viisaampi, hurskaampi...Valinnan peruste ei ole valittavassa vaan valitsijassa.
"Herra rakasti teitä."
Sitten kerrotaan, mikä on merkkinä Jumalan rakkaudesta ja valinnasta:
"ja pitääkseen esi-isillenne vannomansa valan hän vei teidät väkevällä kädellään pois Egyptistä, orjuuden maasta ja lunasti teidät vapaiksi faraon, Egyptin kuninkaan, vallasta."
Jumala vie meidät orjuudesta pois. Farao on ymmärretty kristillisessä perinteessä Perkeleeksi (virsi 84). Jumala on vapauttaja, Jeesus Vapahtaja, ja seurakunta uloskutsuttujen yhteisö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti