j.1: Ἕστιν δὲ πίστις ἐλπιζομένων ὑπόστασις πραγμάτων ἔλεγχος οὐ βλεπομένων", "Tron är grunden för det vi hoppas på; den ger oss visshet om det vi inte kan se." Usko on toivottujen olemus, todiste näkymättömän todellisuudesta. Luther seuraa Krysostomosta, jonka mukaan usko antaa hypostasiksen niille asioille, jotka eivät ole vielä näkyvästi totta. Luther kääntääisi sanan mieluummin "omaisuus" (Hepr. 10:34 käyttää Vulgatassa samaa sanaa substantia).
j.3: Πίστει νοοῦμεν κατηρτίσθαι τοὺς αἰῶνας ῥήματι θεοῦ εἰς τὸ μὴ ἐκ φαινομένων τά βλεπόμενα γεγονέναι. Viis. 11:17 sanoo, että Jumala loi maailman muodottomasta aineesta (hylé), jonka Augustinus ja muut ajattelivat olevan aristotelista materia primaa. Tässä ei kuitenkaan puhuta siitä, vaan "näkymättömästä". Sopii hyvin nykyaikaiseen kosmologiaan sanoa, että Jumala on luonut "maailmat" - jos ajatellaan rinnakkaisia universumeita. Ne ovat syntyneet näkymättömästä. Tätä on luomisusko, ei 1.Moos 1:n pitämistä kirjaimellisena tapahtumien kuvauksena.
Eksegeettisiä sormiharjoituksia, teologisia koeporauksia ja homileettisia polunpäitä Suomen ev.lut. kirkon Evankeliumikirjan raamatunteksteistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ilm. 20:11-21:1 (Tuomiosunn. 3.vsk 2.lk)
Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Jumalan kirkkaus valaisee Viimeisen Tuomion. Mielikuva siitä on usein kuin...
-
Ne kaksitoista olivat: Simon, jolle hän antoi nimen Pietari, Jaakob Sebedeuksen poika ja tämän veli Johannes, joille hän antoi nimen Boaner...
-
Gregorius Suuren joulusaarna Koska vietämme tänään, jos Herra suo, messua kolme kertaa, emme nyt puhu tästä evankeliumin kappaleesta pitkä...
-
Tämä raamatunkohta puhutti reformaatiossa nimen omaan Kristuksen inhimillisen ja jumalallisen luonnon suhteen näkökulmasta. "Raamattu ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti