maanantai 30. tammikuuta 2017

1. Kor. 3:4-9 (5. sunn loppiaisesta, 3.vsk 2.lk)

"Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun."

1400-luvun alun suuri teologi Jean Gerson opettaa: Joku voisi luulla että tämä antaa aihetta toimettomuuteen. "Miksi näen vaivaa turhaan? Minulla ei ole tietoa siitä, onko vaivannäöstäni hyötyä pelastuksekseni vai koituuko se tuhokseni? Tapahtukoon siis Jumalan tahto ja tehköön hän mitä haluaa." Sinä joka ajattelet näin, kuuntelehan. Etkö tiedä, että se joka istuttaa ei apostolin mukaan ole mitään, eikä sekään joka kastelee? Kuitenkin Jumala tahtoo meidän istuttavan ja kastelevan taitavasti - ymmärrämmepä sanonnan kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti. Miten me muuten voisimme olla Jumalan työtovereita (jae 9)? Miten voisimme täyttää käskyn "älä kiusaa Herraa, Jumalaasi" (Mt 4:7) jos hylkäämme sen inhimillisen tehtävän joka meille on annettu, ja turvaamme pelkästään jumalalliseen apuun? Olkoon tehtävänämme, huolenaiheenamme ja ponnistuksenamme istuttaminen ja kastelu. Kristus antaa kasvun elämää-antavana voimana ylhäältä. Me odotamme häntä kärsivällisesti ja etsimme häntä nöyrästi.
Kenenkään ei pitäisi huijata itseään olemalla huolimaton tai toimeton, ellei hän sitten vähät välitä kontemplaation saavuttamisesta. Ajattele nyt ihmisen syntymää: isä siittää lapsen ja äiti kantaa sitä kohdussaan. Eihän siitä muuten tulisi mitään. Ja kuitenkin, eivät he voisi saada aikaan elämää, ellei Jumala sitä tahdo. Tai ajattele henkilöä, joka avaa ikkunaverhot, nostaa päänsä ja avaa silmänsä. Ei hän muuten voi nähdä. Ja kuitenkin, ellei aurinko paista, nämä toimet ovat turhia.
Jumala ei ole antanut meille kuolevaisille mitään, mikä ei vaatisi meiltä suurta vaivannäköä. Kukaan ei saa kruunua, ellei hän ole "kilpaillut sääntöjen mukaan" (2. Tim. 2:5). Kun ihminen opettelee jotain taitoa, taidetta tai urheilulajia, hän uuvuttaa itsensä joskus äärirajoille. Tällaiset ponnistukset saattavat meidät häpeään, jos olemme vähemmän huolellisia, kärsivällisiä ja innokkaita saavuttamaan sitä mikä on kaikkein kauneinta, suurinta ja jumalallisinta.
 (Käytännöllinen mystinen teologia, 7. pohdinta)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Joh. 15:12-15 (4. su pääsiäisestä, 3.vsk ev)

Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että ant...