sunnuntai 26. syyskuuta 2021

Jes. 1:10-17 (18. sunn. helluntaista, 3.vsk 1.lk)

 Tämä on todella radikaali teksti, hurja esimerkki siitä, miten raamatullinen uskonto kykenee kyseenalaistamaan pyhimmät perinteensä. Tämä tulkinta ei tietenkään ole ainoa mahdollinen. Jotkut kommentaattorit ajattelevat, että uhrit, joita Jumala ei voi sietää, ovat pakanallisia uhreja, joita Jerusalemin temppelissä kuningas Manassen aikana uhrattiin (2. Kun. 21). Se tekisi tästä tietysti helpommin ymmärrettävän. Ehdotan silti radikaalia, paradoksaalista tulkintaa.

Aloitetaan puhuttelusta: "Kuulkaa...te Sodoman johtajat...te Gomorran kansa!" Tässä ei puhutella Sodoman ja Gomorran asukkaita, vaan israelilaisia Jerusalemissa. Todella karski aloitus. Se on vähän sama kuin jos minä tervehtisin sunnuntaiaamuna harrasta kirkkokansaa: "Terve Talibanit!" Ensimmäinen järkytys on se, että kuulumiseni johonkin kansaan tai uskontokuntaan on samantekevää silloin, kun on kysymys suhteesta Jumalaan ja lähimmäiseen. 

Sitten hämmentävä kysymys: "Kuka teitä on käskenyt tuomaan uhreja ja tungeksimaan esipihoillani?" Jos ymmärrämme Pentateukkia oikein, niin Jumala itse on säätänyt erilaiset uhrit, juuri nuo vuohien, mullien ja karitsojen veret polttouhriksi, joita hän nyt niin ankarasti moittii. Samoin Mooseksen laissa Jumala itse antaa määräykset uudenkuun, sapatin ja muiden juhlapäivien vietosta. Sapatti on itse asiassa Vanhan testamentin uskonnon pyhimpiä säädöksiä. Mutta nyt Jumala sanoo, että "uusikuu ja sapatti, kokoukset ja juhlat - minä en siedä teidän pyhiä juhlianne ja pahoja tekojanne.Teidän uudenkuun menonne ja juhlapäivänne - minä vihaan niitä." Nyt ne ovatkin "teidän" juhlianne, eivätkä Herran.

Eikä tässä vielä kaikki. Jumala ei halua kuulla edes Juudan asukkaiden rukouksia. Vaikka rukoilemistanne rukoilisitte, minä en teitä kuuntele. Aivan kuin Jumala peruisi koko uskonnon. Aivan kuin Jumala olisi saanut tarpeekseen kaikesta uskonnon harjoittamisesta, huolimatta siitä, että hän on itse käskenyt uhrit ja juhlat ja opettanut rukoilemaan. Mikään niistä ei merkitse yhtään mitään, jos ihmiset eivät osaa elää keskenään ihmisiksi! Jumala yksinkertaistaa katekismuksensa ja vääntää sen rautalangasta:

Lakatkaa tekemästä pahaa. Opetelkaa tekemään hyvää.

Mentäisiinkö tällä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

2.Moos. 17:8-13 (5. su pääsiäisestä, 3.vsk 1.lk)

  Kun Mooseksen kädet väsyivät, Aaron ja Hur ottivat kiven hänen istuimekseen. Sitten he kannattelivat hänen käsiään kummaltakin puolen, nii...