Room. 5: 6-11 (Hilj. vkon keskiviikko)

Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti. 



astheneia voi olla sairautta tai heikkoutta, tässä se on täydellistä kyvyttömyyttä Jumalan tahdon toteuttamiseen. Varmemmaksi vakuudeksi meitä kutsutaan myös nimellä asebes, jumalaton. Se on roomalaiskirjeen valossa lopulta hyvä osa, sillä "jos jollakulla ei ole ansioita, mutta hän uskoo Jumalaan, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi, Jumala lukee hänen uskonsa varhurskaaksi" (4:5)

Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.
Aattelepa ite omalle kohalle. Kuolisitko edes kunnon ihmisen puolesta? Tuskin. Ehkä poikkeuksellisen hienon ihmisen puolesta (tai oman lapsesi) olisit valmis kuolemaan. Mutta Kristus kuoli kiittämättömän paskasakin puolesta, jotka eivät edes huomanneet sitä.

Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta. 
Kadotuksesta, kuolemasta, tarkoituksettomuudesta meidät pelastaa vain Kristuksen veri. Ei synnittömyytemme, ei voimamme. Armo yksin Kristuksessa. Se on sitäkin varmempaa. Mikän, minkä kiinnekohta on minussa, ei kestä. Se, että hän pitää kiinni minusta, on varmaa.

Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty. 
Jeesuksen kuolema Golgatalla on peruuttamattomasti ratkaiseva tapahtuma. Kristinusko ei kuitenkaan ole vain tämän tapahtuman anamneesia, vaan osallisuutta ylösnousseen Kristuksen elämään Pyhässä Hengessä. Taivaan voimat ovat liikkeellä

Eikä siinä vielä kaikki. Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen.
Oikea ostos-tv-repliikki. Me kerskaamme Jumalassa (καυχώμενοι ἐν τᾧ θεῷ). On huomattavaa, että vaikka tämä teksti julistaa perustavanlaatuista ennen/jälkeen - muutosta kristityn elämässä, sen perusta ja tarkkailun kohde ei ole kristityn sieluntilan muutoksessa, vaan siinä, mitä Jumala on tehnyt ja edelleen tekee. Siksi kerskaaminen Jumalassa on teologisesti asianmukainen ilmaisu.