1. Kor. 10:1-6 (4.paastonajan sunn. 1.vsk 2.lk)

Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki

Sakramenttiteologinen anamneesi viittaa Exoduksen tapahtumiin, jotka psalmi 105 tiivistää: "Herra levitti pilven heidän verhokseen ja pani tulen valaisemaan yötä. He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä. Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata."(j.39-40)

Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi

Kaste on siis jo Vanhassa testamentissa. Pilvi ja meri voidaan tulkita upotus- tai valelukasteeksi. Silloin se teki Mooseksen, nyt Jeesuksen seuraajiksi.

Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa.

Manna erämaassa ja vesi kalliosta olivat siis ehtoollisen esikuvia. Tämän sunnuntain VT:n teksti sanoo: Muistakaa, kuinka Herra neljänkymmenen vuoden aikana johdatti teitä pitkällä matkallanne autiomaassa. Hän kuritti teitä ja pani teidät koetukselle saadakseen tietää, aiotteko todella noudattaa hänen käskyjään vai ette. Tehdäkseen teidät nöyriksi hän piti teitä nälässä ja ruokki teitä sitten mannalla, jota ette olleet ennen maistaneet, eivät myöskään teidän isänne. Hän halusi osoittaa teille, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta mitä Herra sanoo." (5. Moos. 8:2-3)

Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan: tämä kallio oli Kristus

Rabbit tulkitsivat Raamattua niin, että kallio oli kahdessa paikkaa, eikä liikkunut.

Jakeet 5-6 kertovat, että huolimatta siitä, että israelilaiset olivat sekä "kasteesta" että "ehtoollisesta" osallisia, "useimmat heistä Jumala hylkäsi." Niin heistä tuli esimerkki meille. Jumalaa ei voi itselleen varmistaa.