Näytetään tekstit, joissa on tunniste Viattomien lasten päivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Viattomien lasten päivä. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. joulukuuta 2023

Matt. 2:13-21 (Viatt.l.pvä, evankeliumi)

Joulun synkin tarina kerrotaan Matteuksen evankeliumissa. Kun Herodes sai tietää, että Betlehemissä oli syntynyt juutalaisten kuningas, tämä pelkäsi vastasyntyneen uhkaavan oman dynastiansa valtaa. Herodes yritti huiputtaa itämaan tietäjät paljastamaan lapsen sijainnin. Tietäjät saivat kuitenkin unessa varoituksen Herodeksen pahoista aikeista ja palasivat salaa kotimaahansa kertomatta, mihin tähti oli heidät johdattanut.
Kun Herodes kuuli tästä, hän määräsi kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset Betlehemissä ja sen ympäristössä surmattavaksi. Dynastian valta oli turvattava hintaan mihin hyvänsä, tarvittaessa lasten verellä.

Tarina Betlehemin lastenmurhasta on elänyt länsimaisessa kulttuurissa kaksi vuosituhatta. Sen muistoksi 28. joulukuuta vietetään monissa maissa viattomien lasten päivää.
Suomalaisessa jouluperinteessä tarina on elänyt Tiernapoikien säkeessä, jossa Herodes käskee Knihtiä: ”tapa ja virtaan heitä kaikki kaksivuotiset poikalapset ja sitä nuoremmat, kunnes olet tavannut sen äsken syntyneen juutalaisten kuninkaan.”
Tarinan tarkoitus on korostaa Herodeksen pahuutta. Harva asia on moraalisesti yhtä yksiselitteinen kuin se, että lapsia ei saa vahingoittaa. Lapset ovat arvokkaita ja yhteisön tärkeimpiä tehtäviä on suojella lapsiaan.

Valitettavasti moraalinen toiminta on aina helpompaa teoriassa kuin käytännössä. Tämä on nähty suomalaisessa keskustelussa al-Holin leirin lapsista ja lasten äideistä.
Herodekselle yhden poikalapsen syntymä oli niin suuri uhka, että hän oli valmis uhraamaan koko joukon viattomia lapsia. Kaksituhatta vuotta myöhemmin me Suomessa olemme tilanteessa, jossa al-Holin leirin lasten hengen pelastaminen saattaa tarkoittaa, että lasten todennäköisesti radikalisoituneet äidit on myös tuotava Suomeen. Monille tämä hinta on liian korkea.

Toisin kuin Herodes, emme surmaa lapsia itse, mutta emme kovin innokkaasti ole pelastamassakaan. Ja toivomme että tämä aste-ero poistaa moraalisen ongelman.
Samalla, kun mietimme, mikä on oikein ja kuinka toimimme, kannattaa ehkä muistaa, että Herodeksen toimet eivät näyttäytyneet jälkipolville viisaana varovaisuutena. Pikemminkin Betlehemin lastensurmia on pidetty kertomuksena julmuudesta ja moraalittomuudesta.


(tietokirjailija Andrei Sergejeffin kolumni Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa joulun alla 2019)

torstai 28. joulukuuta 2017

2. Moos. 1:22-2:10 (Viatt.l.päivä, 1.lk)

SIFRA JA PUA

Ennen perikoopin alkua kerrotaan kahdesta kansalaistottelemattomasta kätilöstä nimeltään Sifra ja Pua. Sifra muuten tarkoittaa "kaunis" ja Pua "erinomainen". Faarao käski heitä tappamaan israelilaisten poikalapset, mutta kätilöt pelkäsivät Jumalaa ja jättivät esivallan käskyn toteuttamatta. Kun asianlaitaa heiltä tivattiin, he antoivat vastaukseksi pelkkää potaskaa: "Heprealaiset naiset ovat toisenlaisia kuin egyptiläiset, paljon vahvempia. He ovat synnyttäneet jo ennen kuin kätilö ehtii heidän luokseen."
Paljonko lyödään vetoa, että joku fundamentalisti selittää, että kätilöiden kertomuksen on pakko olla totta, sillä eihän Raamattu voi sanoa, että Jumala antoi kätilöiden menestyä, jos nämä valehtelivat?
No, Augustinus pohti asiaa ja myönsi, että Sifra ja Pua valehtelivat. Asia oli hänelle kiusallinen, koska hänestäkin on ongelmallista, jos Jumala näyttää hyväksyvän valehtelun. Hän mainitsee toisena esimerkkinä portto Rahabin, joka niin ikään valehteli kirkkain silmin (Joos. 2). Augustinus lopulta toteaa, että sekä porton että kätilöiden kohdalla Jumala katsoi "aikomuksen hyvyyttä eikä toiminnan vääryyttä."
Meidän aikanamme ei liene vaikea nähdä, että moraaliperiaatteilla on arvojärjestys, joka tässä tapauksessa on: 1. Hengen pelastaminen 2. Toden puhuminen 3. Alamaisuus esivallalle.

Toinen juttu on sitten se, että Mooses ei olisi Mooses ilman tuota kammottavaa käskyä.

Juudas, lohduttajani (Hiljainen viikko)

 Daniel Nylund kirjoittaa: Eräänä mieleni synkimpänä talvena luin kaiken löytämäni Juudaksesta, koska niin syvästi samaistuin häneen evankel...