Luther tulkitsee Magnificatia seuraavasti:
Oi sinä autuas neitsyt ja Jumalan äiti, kuinka oletkaan ei-mitään, mitätön ja halveksittu, ja kuitenkin Jumala katsoi sinuun niin armollisesti ja runsaasti ja teki sinussa suuria tekoja. Sinä et ole yhdenkään niiden arvoinen, ja laajalle ja korkealle ulottuu Jumalan rikas, ylitsevuotava armo sinussa...
Sinun ei tarvitse ajatella, että hän ei kuuntelisi mielellään, kun häntä kutsutaan arvottomaksi sellaiseen armoon, sillä eihän hän varmastikaan valehdellut tunnustaessaan itse arvottomuutensa ja mitättömyytensä, johon Jumala ei katsonut hänen ansionsa tähden, vaan puhtaasta armosta.
Toisaalta sinun tulisi oppia pelkäämään kaikkea korkeaa, mitä ihmiset tavoittelevat, kun näet, että Jumala ei äidissäänkään löytänyt korkea-arvoisuutta eikä hän sitä tahtonutkaan.
Marian pitäminen korkeana ja ansiollisena peittää suuren lohdutuksen. Hän tahtoisi olla Jumalan armon kaikkein loistavin esimerkki saadakseen koko maailman luottamaan Jumalan armoon ja rakastamaan ja ylistämään sitä.
Eksegeettisiä sormiharjoituksia, teologisia koeporauksia ja homileettisia polunpäitä Suomen ev.lut. kirkon Evankeliumikirjan raamatunteksteistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2.Moos. 17:8-13 (5. su pääsiäisestä, 3.vsk 1.lk)
Kun Mooseksen kädet väsyivät, Aaron ja Hur ottivat kiven hänen istuimekseen. Sitten he kannattelivat hänen käsiään kummaltakin puolen, nii...
-
Gregorius Suuren joulusaarna Koska vietämme tänään, jos Herra suo, messua kolme kertaa, emme nyt puhu tästä evankeliumin kappaleesta pitkä...
-
Gregorius Suuren Evankeliumisaarna n:o 34. Mikkelinpäivänä 591, tekstinä Luuk 15 "kadonnut lammas" ja "kadonnut hop...
-
Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton, vailla vertaa Reformaation ihmiskäsitystä on sanottu pessimistiseksi. Sanotaan āmyös että p...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti