lauantai 9. huhtikuuta 2022

Joh. 12:24 (Palmusunnuntai, 1. vsk ev)

Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon

Joitakin ihmisiä askarruttaa ruumiin ylösnousemus. Koska opetukseni on sitä parempi, mitä enemmän se kohtaa salaiset kysymyksenne, on syytä käsitellä hieman ylösnousemususkoa. Monet ajattelevat, niin kuin minäkin olen joskus ajatellut, kun he näkevät miten ruumis ja sen luut muuttuvat haudassa tomuksi, etteivät liha ja luut voi palata takaisin tomusta.

He järkeilevät mielessään näin: ”Milloin ihminen herää tomusta eloon? Milloin tuhkasta syntyy elämä?”

Vastaan lyhyesti, että Jumalan on helpompi palauttaa se, mikä on ollut, kuin luoda sitä, mitä ei ole ollut. Onko se ihme, että hän joka kerran loi kaiken tyhjästä, palauttaa ihmisen tomusta? Taivaan ja maan luominen siitä mikä ei ole mitään, on ihmeellisempää kuin ihmisen herättäminen maasta. Mutta kun katsomme tuhkaa ja tuskailemme, ettei se voi palata ruumiiksi, silloin yritämme mahduttaa järkeemme Jumalan valtaa ja toimintaa. Ihmiset ajattelevat mielessään näin, koska Jumalan jokapäiväiset ihmeet eivät tunnu enää miltään. 

Katso nyt, miten pieneen siemeneen kätkeytyy koko tuleva suuri puu. Mieti nyt mielessäsi mitä tahansa suurta puuta. Ajatelkaa, mistä se sai alkunsa, niin että se kasvoi täyteen mittaansa? Ymmärrätte epäilemättä, että sen alku oli pienenpieni siemen. Miettikää, missä tuossa pienessä siemenessä on puun voima, sen kaarnan karkeus, sen maku ja haju, hedelmien runsaus ja lehtien vihreys? Kun
tunnustelet siementä, ei se ole voimakas. Mistä sitten puun kestävyys on peräisin? Siemen ei ole karkea. Mistä tulee kuoren karkeus? Ei se maistu millekään – mistä hedelmien maku? Se on hajuton. Mistä on peräisin tuoksu, josta tunnemme sen hedelmät? Siinä ei ole mitään vihreää. Mistä siis tulee lehtien vihreä? Kaikki tämä on siemeneen kätkettynä, mutta ne eivät tule siitä heti ilmi. Siemenestä kasvaa juuri, juuresta verso ja versosta vihdoin hedelmä. Hedelmä puolestaan tuottaa siemenen. Voi siis sanoa,
että siemenessä piilee siemen. 

Jos Jumala saa aikaan rungon, hedelmät ja lehdet – koko suuren puun – pienestä siemenestä, ja tämä tapahtuu päivittäin, miksei hän voisi tehdä tomusta luita, hermoja, lihaa ja hiuksia? Jos ihminen epäilee ylösnousemusta ja etsii selitystä sille, häneltä kannattaa kysyä, miten ne asiat ovat mahdollisia, joita tapahtuu koko ajan, vaikka järki ei voi niitä selittää. Kun näemme, että emme voi käsittää sellaisia
asioita, jotka hyvin näemme, meidän tulee uskoa se, minkä kuulemme, luottaen Jumalan lupauksiin. 

(Gregorius Suuri: Evankeliumisaarna 26.12.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Joh. 15:12-15 (4. su pääsiäisestä, 3.vsk ev)

Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että ant...