perjantai 19. tammikuuta 2018

Sir. 45: 15-20 (Pyhän Henrikin muistop. 1.lk)

Oliko pyhä Henrik muinainen suomalaisen muukalaisvihan uhri, 1100-luvun "rajat kiinni"-fanaatikon Köyliönjärven jäälle murhaama marttyyri? Vai oliko hän ylikansallisen imperiumin häikäilemätön edustaja, josta kärsivällinen isäntä Lalli (joka oli nimestään päätellen kristitty, ei pakana) sai lopulta tarpeekseen? Sen kun tietäisi.
 Kirkon kertoma tarina on legenda, mikä on eri asia kuin että se olisi puppua. Tämä Sirakin kirjan teksti kertoo papin (ja kirkon) tehtävästä, esikuvanaan Aaron:

Hänen tuli pappina palvella Jumalaa
ja siunata kansaa hänen nimessään.


Papin tehtävä on siis siunata kansaa. Siinä kansassa ei välttämättä ole hurraamista. Kirkkoonkuulumisprosentti ja sitoutuminen seurakunnan toimintaan saattaa olla hälyttävän pieni. Kirkonmiehillä ja -naisilla on nähtävästi ollut aina tässä suhteessa hätä ja tuska. Gregorius Suuri 600-luvulla ja Martti Luther 1500-luvulla olivat varmoja siitä, että loppu tulee. Kirkon viholliset ovat niin voimakkaita, uskovien elämä ja oppi niin huonoa ja maailmanloppu on ovella.
Herra valitsi kaikkien joukosta juuri hänet
uhraamaan pyhiä polttouhreja,
suitsuttamaan suloisesti tuoksuvaa savua
muistutukseksi Herralle
ja kansan syntien sovitukseksi.


Aika huonosti valittua ja tehottoman tuntuista toimintaa suosittelee apokryfikirja papistolle. Pitäisi antaa savumerkkejä Jumalalle, että tämä muistaisi jotain. Edelleen tarvitaan enemmän niitä, jotka puhuvat lapsista Jumalalle kuin niitä jotka puhuvat Jumalasta lapsille. Vaikka kyllä niitä viimeksi mainittujakin tarvitaan:

 Käskyillään Herra antoi hänelle
vallan tulkita säädöksiä ja määräyksiä
ja opettaa säädökset Jaakobille,
saattaa Israelin tietoon Herran laki.


Kirkon tehtävä on pitää esillä Jumalan sanaa. Se ei tarkoita vain jonkun moraalikoodin opettamista, vaan elämän syvän mielen ja kauneuden laulamista. Koska Kristus on tullut, mikään ei ole turhaa!
Pyhän Henrkikin hymni Ramus virens olivarum (virsi 759) alkaa kertoen kyyhkysestä, joka tuo Nooalle arkkiin nokassaan oliivipuun oksan. Se on lupaus tulevaisuudesta, kun ympärillä on pelkkää tuhotulvaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

1.Moos. 8:1-11(pääsiäisyö)

 Tarina toivosta väkivallan ja ympäristötuhon maailmassa syyskuun 11.päivänä vuonna 2001 terroristien ohjaamat matkustajakoneet lensivät päi...