2. Kor. 1:3-7 (3.su lopp., 3.vsk 2.lk)

Säälivä ja lohduttava Jumala

Tämän päivän teksteissä nousee esiin "kaiken lohdutuksen Jumala" (2. Kor 1:3). Tuo Jumala on sellainen, joka "säälii palvelijoitaan, kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa." (5. Moos. 32:36).

Miten Jumala sitten lohduttaa? Ennen kaikkea sanansa kautta. Se on itsestäänselvä vastaus, mutta hämmästyttävän rikas ja monipuolinen. Jumala lohduttaa myös läheisten (ja vieraampienkin) ihmisten kautta. Musiikki on suuri lohdutuksen lähde, eikä suotta laajasti Raamatussa käytetty (Psalmit ym). Kun elämä näyttää synkän puolensa, sille voi näyttää takapuolensa eli perseen: huumori on suurenmoinen selviytymiskeino. Erityinen lohdutuksen välikappale on Pyhä Ehtoollinen.

"Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia." Jumala ei anna lahjojaan sitä varten että voisimme olla tyytyväisiä itseemme, vaan että voisimme olla toisille avuksi. Lohduttaminen on tärkein tehtävä mitä ihmisellä voi olla. Tärkeintä ei ole ratkaista toisten ongelmat: se ei ole aina mahdollista. Tärkeintä ei ole myöskään tarjota hyvä selitys sille, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat: se on paitsi tyhmää myös jumalatonta.
"Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina osaksemme", eli Kristuksen seuraaminen ei ole helppoa, "samoin on Kristus tuonut osaksemme runsaasti lohdutusta." Kristittyä ilman ahdinkoa ei ole olemassa. Vastassa ovat nimittäin maailma, perkele ja oma liha. Kristuksen seuraaminen on osallisuutta hänen kärsimyksiinsä, mutta myös lohdutukseen. Mutta entä jos olen jäänyt vaille lohdutusta? Kuka tietää, vaikkapa ollaksesi lohduksi muille lohduttomille. Jopa lohduttomille tässä on lohdutus, kertoo VT:n teksti. "Herra puolustaa kansaansa, hän säälii pavelijoitaan, kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa, että he ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet," "Että kaikki on lopussa", voisi olla myös hyvä käännös.

"Me luotamme lujasti siihen, että te kestätte. Tiedämmehän, että niin kuin te saatte osanne kärsimyksisstä, saatte myös lohdutuksesta osanne."

"Siksi te riemuitsette, vaikka nyt jouduttekin jonkin aikaa kärsimään monenlaisissa koettelemuksissa.

Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa.

Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa" (1.Piet. 1:6-8)