maanantai 16. lokakuuta 2017

4. moos.21:4-9 (20. su helluntaista, 3.vsk 1.lk)

Että israelilaisilla pinna paloi,  on sikäli ymmärrettävää, että navigaattori näyttää päinvastaisia suuntimia kuin mitä oli alunperin puhe.
Syytös Jumalaa ja Moosesta vastaan on siinä mielessä kohtuuton, että vettä ja leipää oli riittänyt, vaikka tavanomaiset varannot olivat olemattomat. Manna oli leipää taivaasta, mutta nyt israelilaiset sanoivat  että "tämä  low-fat ruoka kuvottaa sieluamme." Siinä on tosiaan sana, jonka monet käännökset ilmaisevat light. Käärmeet olivat latinaksi "tulisil", kreikaksi "tappavia" ja syyriaksi "julmia". Heprealainen sana on sama kuin serafi. Jae 7 on jonkun kommentaattorin mukaan ainut kerta kun israelilaiset suoraan pyytävät Moosesta rukoilemaan.
Alkuteksti ei puhu "käärmeen kuvasta" vaan käärmeestä, tuosta tulisesta serafista. Johanneksen evankeliumi tajuaa tulkinnallisen avaimen: "niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle,  niin on myös Ihmisen Poika korotettava."(Joh.3:14)
Kirkkoisien mielestä sillä on merkitystä,  että käärme johdatti ihmisen lankeemukseen, kun taas Kristus, tosi vaskikäärme, lahjoittaa pelastuksen. Uskon olemusta valaisee se, että pureman saaneen piti vain katsoa pronssikäärmettä, ja hän pelastui.
2. Kun 18:4 kertoo, kuinka Hiskia tuhosi tämän sakramentaalusen pelastuksen välikappaleen, kun siitä oli tullut epäjumala.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Joh. 15:12-15 (4. su pääsiäisestä, 3.vsk ev)

Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että ant...