torstai 19. lokakuuta 2017

1. Moos 15:1-6 (20 su helluntaista, 1.vsk 1.lk)

Näiden tapausten jälkeen Abramille tuli näyssä tämä Herran sana: 'Älä pelkää, Abram. Minä olen sinun kilpesi ja sinun palkkasi on oleva hyvin suuri.
Edellä oli ollut voittoisaa. Abram oli voittanut neljä kuningasta. Melkisedek oli siunannut hänet. Nyt puhui Herra, näyssä, niin kuin hän Raamatussa, ja ehkä joskus vieläkin, tekee. Jälleen kerran Herran puhe alkaa "Älä pelkää." Kilvestä puhuvat myös psalmit: "Sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan."(Ps. 18:3) Jumala lupaa suuria. Kuulostaa hyvältä, kun muutenkin menee lujaa.
Abram sanoi:'Herra, minun Jumalani, mitä sinä minulle antaisit? Olenhan jäänyt lapsettomaksi ja omaisuuteni perii damaskolainen Elieser.' Abram sanoi vielä: 'Ethän ole antanut minulle jälkeläistä, ja siksi palvelijani saa periä minut.'
Tämä on ensimmäinen kerta Genesiksessä kun Abram puhuu Jumalalle. Tähän asti hän oli kuuliaisesti kuunnellut, ja seuraukset olivat olleet hyvät. Suhteessa Jumalaan hän oli toiminnan mies, ei pohdiskelija. Nyt hän kuitenkin vuodattaa Jumalalle sydämensä katkeruuden. Oma nimi ja oma suku sammuu. Mitä merkitystä silloin on kaikella hänen kokemallaan menestyksellä? Lapsettomuuden kokeneet tietävät tunteen. Sanat "Abram sanoi vielä" viittaavat siihen että kyseessä oli todellinen vuodatus. Herra ei vastaa vielä. Ehkä Abram ei anna siihen tilaakaan vielä. Hänen täytyi saada kertoa turhautumisensa kokonaan.
Mutta hänelle tuli tämä Herran sana: 'Ei hän sinua peri, vaan sinut perii sinun oma poikasi.
Sananmukaisesti poika "sinun sisuksistasi" (lat. utero). Eli todella lihaa ja verta oleva jälkeläinen.
Ja Herra vei hänet ulos ja sanoi: 'Katso taivaalle ja laske tähdet, jos kykenet ne laskemaan. Yhtä suuri on oleva sinun jälkeläistesi määrä.'
Tämä on havainto-opetusta ja kertausta. Kohdassa 13:16 Jumala lupasi, että Abramin jälkeläiset ovat lukuisia kuin meren hiekka. Jokohan nyt menisi jakeluun...lohduttavaa, ettei uskon esikuvallakaan ollut helppoa uskoa.
Abram uskoi Herran lupaukseen, ja Herra katsoi hänet vanhurskaaksi.
Tarkkaan ottaen Abram uskoi Herraan. Joskus distinktio Herran ja hänen lupauksensa välillä on merkittävä. Luotan lupauksen antajaan, vaikka lupaus itsessään olisi käsittämätön. "Katsoa" (חשב) on todellakin "lukea joku joksikin", toisin sanoen forenssisen vanhurskauttamisopin perusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Joh. 15:12-15 (4. su pääsiäisestä, 3.vsk ev)

Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että ant...