Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.
Valo riittää seuraavalle askeleelle. Usein meidät valtaa halu nähdä tulevaisuuteen. "Millainen mahtaakaan olla seuraava vuoteni? Missä olen viiden tai kymmenen vuoden päästä?" Näihin kysymyksiin emme saa vastausta. Useimmiten meillä on juuri ja juuri sen verran valoa että näemme seuraavan askeleen: mitä minun on tehtävä seuraavan tunnin kuluessa tai seuraavana päivänä. Elämän taitoa on se, että nautimme siitä mitä pystymme näkemään emmekä valita sitä mikä jää meiltä pimeään. Jos pystymme ottamaan seuraavan askeleen luottaen siihen, että meillä on kylliksi valoa tuohon seuraavaan askeleeseen, silloin voimme vaeltaa halki elämämme iloisina ja yllättyä siitä kuinka pitkälle pääsemme. Iloitkaamme siitä pikku tuikusta jota kannamme, vaatimatta suurta roihua joka ottaisi kaikki varjot pois.
(Henri Nouwen)
Eksegeettisiä sormiharjoituksia, teologisia koeporauksia ja homileettisia polunpäitä Suomen ev.lut. kirkon Evankeliumikirjan raamatunteksteistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ps. 78:1-8 (20 su helluntaista, psalmi)
Mitä haluamme tulevien sukupolvien muistavan? Avain psalmin 78 ymmärtämiseen ei käsittääkseni ole virsi 577:4 "Ja meidän polkuamme saa...
-
Korkea ja Ylhäinen, hän, joka pysyy ikuisesti, jonka nimi on Pyhä, sanoo näin: - Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtu...
-
Kultainen sääntö Olen viime aikoina joutunut ajattelemaan rakkauden ja oikeudenmukaisuuden suhdetta. Huomasin, että Jeesuksen sanojen jouko...
-
Kuinka Iisak Niniveläinen tyhjentää helvetin? Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, hei...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti