Me voimme entistä lujemmin luottaa profeetalliseen sanaan. Ja hyvin teette tekin, jos kiinnitätte katseenne siihen kuin pimeässä loistavaan lamppuun, kunnes päivä sarastaa ja kointähti syttyy teidän sydämessänne.
Näin Raamattua pitää lukea. "Sanasi on lamppu, valo askeleillani" (Ps. 119:105). Raamattua ei lueta etsien sieltä minun näkemyksiini soveltuvia virikkeitä tai rakentavia mietteitä. Se on valo, jonka valossa ymmärrän kaiken muun. Sitä on mietittävä ja harjoitettava, kunnes "kointähti syttyy", siis vaikka se vaikuttaa pimeältä ja tolkuttomalta. Jonakin päivänä Henki avaa sanan, sillä
Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.
Tämä kohta on vahvimpia todisteita sen puolesta, että Raamattu on Jumalan sanaa, erehtymätöntä ilmoitusta. Mutta mitä se tarkoittaa? Onko Raamattu meille väline johonkin? Jos on, niin ennemmin tai myöhemmin siitä tulee väline pönkittää itseäni ja nujertaa toisia. Disce cor Dei in verbis Dei, "opi tuntemaan Jumalan sydän Jumalan sanoista", neuvoi Gregorius Suuri. Raamattu on rakkauskirje, jota on luettava rakkaudella, nöyryydellä ja kärsivällisyydellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti