Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin: "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa"?
Tämä kohta on kiehtonut minua jo teini-ikäisenä. Ymmärsin sen silloin niin, että siinä tarkoitetaan sitä mitä siinä sanotaan. Jos tarkkoja ollaan, sen saa ehkä ymmärtää vielä rohkeammin kuin mitä suomennos antaa myöden.
"Älä tartu" (μὴ ἃψῃ) voidaan ymmärtää myös "älä ole tekemisissä". Toisin sanoen: ajatus siitä että kristityn pitäisi välttää tiettyjä ihmisiä, noudattaa ikään kuin kultillista puhtautta, on täten kumottu. Apt. 10:9-16 osoitti tämän Pietarille, mutta edelleen kristityille pitää muistuttaa, ettei syntisten kanssa seurustelu saastuta: "Se mikä tulee ihmisestä ulos, se saastuttaa ihmisen", sanoi Jeesus (Mk. 7:20)
"Älä maista" (μὴ γεύσῃ) tarkoittaa "älä kokeile". Samaa verbiä kayttää Matt 27:34, kun Jeesus maistaa viiniä ristinpuulla, muttei halunnut juoda. Ei ole kuitenkaan tarkoitus, ettei ihminen väärin tekemisen pelosta uskalla kokeilla, että hän kadottaa rohkeuden etsiä ja erehtyä. Olisiko Franciskuksen, Lutherin, Teresan ym. elämä ollut niin siunauksellista, jos he eivät olisi uskaltaneet ottaa riskiä?
"Älä kosketa" (μὴ θίγῃς) on sama verbi kuin kiellossa Siinain vuorella. Eli kyseessä on Tabu. Ei pidä kosketella tiettyjä kysymyksiä. On varmasti olemassa Jumalan salaisuuksia, mutta ihmisen tehtävä ei ole niitä asettaa. Tyhmiä ja vaarallisia kysymyksiä saa esittää, kunhan ei tee omista kysymyksistään tai vastauksistaan opinkappaleita. Silloin nimittäin lankeaa siihen vaaraan, mitä vastaan lähti taistelemaan:
Nämä omatekoista hurskautta, nöyryydenharjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta tosiasiassa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä.(j.23)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti