lauantai 30. syyskuuta 2017

1. Moos. 28:10-17 (Mikkelinp. 1.vsk 1.lk)

Jaakob lähti Beersebasta ja kulki kohti Harrania
Yritän tehdä gregoriaanista eksegeesiä. Voi aloittaa vaikka näistä paikannimistä ja niiden merkityksistä. Jaakob on pakomatkalla keploteltuaan esikoisoikeuden Esaulta. Beerseba on "valakaivo", jonka etymologia selitetään kahdella eri tavalla (1. Moos. 21:31, 26:33). Harran on taas se paikka josta isoisä Abraham aikoinaan lähti. Kyseessä on siis taka-askel. Hän ei ole liikkeellä Jumalan kutsusta, vaan pakenemassa veljensä vihaa. Maantieteellisesti palaamassa lähtöpisteeseen. Tyhjä, kurja matka, parempia aikoja odotellessa.

Matkallaan hän jäi auringon laskiessa yöksi erääseen paikkaan, otti siltä paikalta päänalusekseen kiven ja kävi makuulle.
Tylsä paikka, johon on pakko pysähtyä, kun ei voi jatkaakaan. Vähän niin kuin joutuisi yöpymään autossa maantien laidassa. Tuolla paikalla ei ole edes nimeä. Yö, jonka haluaisi unohtaa. Eikä taatusti nuku hyvin.

Yöllä Jaakob näki unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas. 
Mystiikanteologiassa siteerattu kohta. Gregorius kysyisi, miten enkelit, joista Jeesus sanoo, että he "saavat joka hetki katsella minun Isäni kasvoja" (Mt. 18:10) voivat liikkua ylös ja alas. Vastaus on enkelin luonto: "Enkelit ovat tilan määrittämiä, mutta heidän tietonsa on verrattomasti laajempaa kuin meidän...he katselevat ikuisesti Isän kasvoja ja silti tulevat luoksemme, sillä he tulevat luoksemme hengellisen läsnäolonsa kautta, mutta pysyvät kontemplaatiossa sen luona, jonka luota ovat tulleet." (Moralia in Iob II, 3,3)

Sitten hän näki, että Herra seisoi hänen vieressään ja sanoi: "Minä olen Herra, isäsi Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jolla sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi."
Jos kokee hengellisen kokemuksen, on oltava kriittinen. Pyhä Teresa opettaa, että tällaisten kokemusten saaja pitäköön itseään erityisen huonona, koska Jumala katsoo hänen tarvitsevan erityistä opetusta asiassa, jonka muut uskovat Jumalan sanan ja kirkon opetuksen pohjalta. Hengellisessä näyssä on kysyttävä, kuka siinä puhuu ja mikä on hänen sanomansa. Jumala ilmoittaa itsensä Abrahamin ja Iisakin Jumalana. Jaakob on saman lupauksen jälkeläinen. Ja tämä tyhjä, merkityksetön paikka alkaa näyttää toiset kasvonsa. Tämähän on perintömaata!

Sinun jälkeläisesi tulevat lukuisiksi kuin maan tomuhiukkaset, ja sinun sukusi levittäytyy länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään. Sinun ja sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.
Ensimmäinen virke pysyy VT:n perinteisessä maailmassa, jossa lapsilykky on Jumalan siunauksen merkki. Toinen virke sen sijaan viittaa universaalisempaan uskoon: siihen, että Herra ei ole vain Israelin vaan koko maailman Jumala. Se on myös messiasprofetia, onhan Messias Jaakobinkin jälkeläinen.

Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, minne ikinä menetkin, ja tuon sinut takaisin tähän maahan. Minä en hylkää sinua, vaan täytän sen, minkä olen sinulle luvannut.
Tämä on yksi niistä lupauksista, joita Jumala VT:ssa antaa. Minä olen tässä paikassa kanssasi ja olen kanssasi, minne ikinä kulkenetkin. Kodistaan ajettu saa kuulla lupauksen kotiinpaluusta ja hän, jonka nimi on "pettäjä" saa kuulla: "Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää." (2. Tim. 2:13)

Jaakob heräsi unestaan ja sanoi: "Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä tiennyt sitä!" Pelko valtasi hänet ja hän sanoi: "Kuinka pelottavan pyhä tämä paikka onkaan! Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti."
Niin Jumala kirkastaa itsensä. Tuossa nimettömässä paikassa, moottoritien laidassa, teollisuusalueen kylmällä bensa-asemalla, junaradan penkereellä pyhä pelko valtaa Jaakobin. "Jokainen aika ja jokainen paikka on oikea aika ja paikka palvella Jumalaa" sanoi Angela Folignolainen (tms)
Jumala, näytä edes joskus edes jollekulle meistä, miten avaruus on täynnä enkeleitäsi. He saavat nähdä sinut aina, salli se meillekin joskus, silloin kun olemme uupuneita ja tunnemme olemassaolon merkityksettömyyden. Kiitos, ettei pimeys ole sinulle pimeä. Aamen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Joh. 15:12-15 (4. su pääsiäisestä, 3.vsk ev)

Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että ant...