maanantai 24. huhtikuuta 2017

Ps. 33:5-6 (2. su pääsiäisestä, antifoni)

Misericordia Domini plena est terra, verbo Domini caeli facta sunt.

Mikä täyttää maan? Väkivalta, saasteet, ylikansoitus, jumalattomuus, päihtymys, tuska ja murhe. Päteviä ja perusteltuja vastauksia, mutta Raamatun valossa vääriä, koska usko näkee toisin. "Herran armo täyttää maan" tai "maa on täynnä Herran laupeutta" tai "hänen uskollisuutensa täyttää maan!" Näin myös Ps. 119:64. Toivon täyteinen näköala. On lupa katsoa sillä silmällä.
Mitä kertovat taivaat? Että me olemme yksin suunnattoman suuressa maailmankaikkeudessa, joka on kuuro meidän musiikillemme, kuten Jacques Monod sanoi. Ei, vaan että "Herra on sanallaan luonut taivaat!" Maailmankaikkeus on Suuren Kuninkaan temppeli, niin valtava, että jos ei muu herätä kunnioitusta, niin se ainakin. Sille, joka on oppinut tuntemaan Jumalan lupaukset, taivaat viestivät turvaa: "Taivaastaan Herra katsoo meitä, hän näkee kaikki ihmislapset. Korkeudestaan hän valvoo maata, kaikkia jotka siinä asuvat, joiden sydämen hän itse on luonut, joiden teot hän kaikki tuntee." (j.13-15)
Minutkin sinä tunnet! Tämän tajuaminen saa minut ensin häpeämään, mutta sittenkin iloitsemaan, sillä sinun edessäsi olen turvassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

2.Moos. 17:8-13 (5. su pääsiäisestä, 3.vsk 1.lk)

  Kun Mooseksen kädet väsyivät, Aaron ja Hur ottivat kiven hänen istuimekseen. Sitten he kannattelivat hänen käsiään kummaltakin puolen, nii...