Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.
Sen pelastavan suunnitelman, jota on luomakunnan historia seuraa ja johon sen tapahtumat liittyvät, voidaan julistaa tulleen ilmi Jeesuksessa Kristuksessa, hänen kuuliaisuudessaan Isän Jumalan lähettämänä. Tässä yhteydessä voidaan sanoa, että vaikka Jumala on itsessään riippumaton, luomisen aktissa ja hänen luotujensa historian kulussa hän tekee itsensä riippuvaiseksi luotuisista ehdoista ilmaistakseen Poikansa Jeesuksen suhteessa Isäänsä. Ei niin että Jumalalla olisi erilaisia keinoja päästä päämääräänsä. Kysymys on siitä, että tällä tavalla luotujen paljous tuodaan ikuiseen autuuteen Isän ja Pojan yhteydessä. Jumalan toiminnassa mikään luotu ei ole pelkkä väline. Käsky sen olemassaololle Pojan ilmestymisen kairos-hetkessä, jokaisella luodulla on paikkansa Isän pelastavassa tarkoituksessa.
(Wolfhart Pannenberg: Systematic Theology vol. II, 7)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti