Ylösnousemususko Gregorius Suuren "Moralia" -teoksessa
Kun ihmiset huomaavat että henki erkanee ruumiista ja ruumis mätänee ja mädännyttyään muuttuu tomuksi, joka hajoaa niin pieniksi osiksi, olemattomiksi hiukkasiksi, ettei ihmissilmä voi niitä havita, he hylkäävät toivon ylösnousemuksen mahdollisuuteen. On mahdotonta, että nuo kuivat luut pukeutuisivat jälleen lihaan ja alkaisivat elää. Kuitenkin tällaisten ihmisten pitäisi uskoa ylösnousemukseen - jos ei kuuliaisuudesta, niin edes järjen perusteella. Maailma jäljittelee ylösnousemusta kaikin tavoin koko ajan. Päivän ja yön vaihtelu, vuodenajat ja puun kasvu pienestä siemenestä muistuttavat tästä.
"Koska kaiken Luoja on järjestänyt kaiken ihmeellisellä tavalla, kaarnan kovuus on kätkettynä pehmeään siemeneen, mahtava voima oli peitettynä sen heikkouteen ja runsaiden hedelmien sato sen kuivuuteen. Miksi siis kummastella jos se, joka muovaa suuria puita pienenpienistä siemenistä, voisi halutessaan muotoilla tomun, joka on hajonnut maailman tuuliin, ihmisolennoksi.?"
Meidän pitäisi uskoa jo tämän perusteella, mutta varmemmaksi vakuudeksi Vapahtaja on kuollut ja ylösnoussut, jotta uskoisimme hänen esimerkkinsä avulla. "Minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä päivänä herään kuolleista", sanoo Job Vulgatan mukaan.
Ylösnousemus herättää kuitenkin paljon kysymyksiä. Millainen se ruumis on? Onko se hieno kuin ilma vai samanlainen kuin se jossa kuolen. Mutta jos se on hieno, onko se todella minä, joka nousen kuolleista? Jollei se ole todellista lihaa, ei ole mitään ylösnousemusta, sillä jos se joka nousee ylös ei ole se joka kuoli, silloin ei ole ylösnousemusta.
"Ja jälleen minä pukeudun nahkaani." (19:26, Vulg.) Sana viittaa todelliseen ruumiilliseen ylösnousemukseen, josta Gregorius saa aiheen selostaa Konstantinopolissa käymäänsä debattia patriarkka Eutykhioksen kanssa eikä voi välttää leuhkimasta sillä että voitti väittelyn. Hän oli sanonut patriarkalle, että kun Paavali sanoo, että liha ja veri ei voi periä Jumalan valtakuntaa (1. Kor. 15:50), se tarkoittaa lihaa synnillisen luonnon merkityksessä.
"---ja saan lihassani nähdä Jumalan" on vahva todistus ruumiin ylösnousemuksesta. "Jollei ylösnusemuksen jälkeen ruumis ole kosketeltava, siilloinhan joku muu kuin se, joka kuoli, on nouseva." Job selventää asiaa vielä enemmän: "Näen hänet itse, omilla silmilläni, eikä joku muu."
Ruumiimme on ennen ylösnousemusta ja sen jälkeen sekä sama että eri. sama luonnoltaan mutta eri kirkkaudeltaan; sama todellisuudessa mutta erilainen voimassa.
(Moralia 14.55.69-77)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti